Levyarvio: Miltä kuulostaa maailman odotetuin power metal -comeback? ”Uusi” Helloween pysyy pinnalla mutta vain vaivoin

Arvio julkaistu Soundissa 6/2021.
Kirjoittanut: Mikko Merilinna.

Arvio

Helloween
Helloween
Nuclear Blast

Perustajajäsen Kai Hansen ja legendaarinen solisti Michael Kiske on palautettu Helloweenin muonavahvuuteen ja power metal -maailman odottama comeback-levy on lautasella! Yllättävää kyllä, yhtyeen 16. albumia vaivaavat silti pääosin samat ongelmat kuin muutamaa edellistä. Ikään kuin herrat eivät uskoisi musiikkinsa ilmaisuvoimaan vaan tunkevat ylipitkät kappaleet täyteen omituisia sovitusratkaisuja, hassuja kevennyksiä sekä surkeita introja. Onneksi tuotanto on kalliin kuuloinen ja sointi kirkas, ja kaikkien kolmen solistin laulusuorituksetkin ovat kauttaaltaan innostuneita.

Kappalemateriaali on epätasaista ja luvalla sanoen aika keskinkertaista. Liikaa yrittävä avaus Our For The Glory on bändiliideri Michael Weikathin kolmesta kappaleesta kelvollisin. Legendaarinen biisinkirjoittaja Weikath on 21. vuosisadalla löysä. Solisti Andi Derisin neljästä kappaleesta levyn parhaimmistoon nousee eeppinen Fear Of The Fallen, jonka kestosta olisi pitänyt saksia minuutti. Kitaristi Sascha Gerstnerin kappaleista on pelottavalla nimellä paiskattu Best Time ihan kiva, Kisken ja Hansenin Unisonic-bändin suuntaan kurkotteleva rockpala, ja progressiivinen ja raskas Angels levyn toinen huippukohdista.

Hansenin 12-minuuttisen Skyfallin myötä tämä ”uusi” Helloween pysyy pinnalla – kappale kurkottaa bändin parhaaseen kolmannekseen ja ”I fell from the sky, so don’t ask me why I’m feeling so down” -sanoitus on idioottimaisuudessaan taattua singalong-matskua.

Lisää luettavaa