Levyarvio: Ruhjovia soundeja, hälyä ja eroottisia mielikuvia – Kim Gordon pysyttelee edelleen kaukana tavanomaisuudesta

Kim Gordon
No Home Record
Matador

Sonic Youth -veteraani Kim Gordonin albumidebyyttiä on saatu odottaa yllättävän kauan. Yhtyeen 30-vuotisen taipaleen päätyttyä vuonna 2011 Gordonin ja kitaristi Thurston Mooren avioliiton kariutumiseen Kim Gordon on keskittynyt lähinnä kuvataiteeseen, omaelämäkerran kirjoittamiseen, Bill Nacen kanssa muodostamassaan kitaraduo Body/Headissä improvisointiin ja muihin kokeellisiin projekteihin. No Home Record on sekin kaukana tavanomaisesta rocklevystä.

No Home Recordin rumpukoneet, loopit, jykevät bassobeatit ja särisevät kitarat tuovat Kim Gordonin jo ennen Sonic Youthia rakastaman avant garden ja no waven kaikuja keskelle tätä aikaa. Lyhytlauseiset lyriikkansa Gordon sekoittaa biiseihin lähestulkoon puhuen. Ruhjovasoundisen Air BnBn kitarat raastavat tavalla, jota ei toivoisi kuulevan taustamusiikkina ainakaan hammaslääkärin tuolissa tai edes odotushuoneessa. Cookie Butterin toteutus tuo mieleen Suiciden ja Alan Vegan hypnoottisuuden Hungry Babyn tavoitellessa stoogesmaista kiihkoa levyn rockeimpana raitana. Hälyvapaa Earthquake on nimensä vastaisesti albumin hillityin ja suorin raita. Järisevän albumin lopuksi Kim Gordon tuo Get Yr Life Backillä kuulijan eteen hitusen eroottisia mielikuvia.