Levyarvio: Tarinoita näyttämölle – Lambchopin Showtunes ei toimi ilman kuvitteellista kontekstiaan

Lambchop
Showtunes
City Slang

Vain puoli vuotta coveralbumi TRIPin jälkeen julkaistulla Showtunesilla Lambchop-maestro Kurt Wagner hakee muusikkoudelleen jälleen uutta näkökulmaa. Soittamiensa kitararaitojen kääntäminen midipianon kielelle avasi Wagnerille säveltäjänä uusia mahdollisuuksia ja johti lopulta ideaan tehdä musiikkia amerikkalaisen teatterimusiikkitradition hengessä.

Showtunesilla Wagner onnistuu kirjoittamaan lauluja, jotka olisivat omiaan näyttämöllisen tarinankerronnan kuljettamiseen ja myötäilyyn. Kuvitteellisista konteksteistaan irrottaminen kuitenkin paljastaa biisien perimmäisen laimeuden. Wagnerin pehmeän pianon, James McNew’n akustisen pystybasson ja C.J. Camerierin hitaiden puhallinsovitusten sointia on toki helppo ihailla, mutta itse sävelmät jäävät liian usein lähinnä kauniisti printatuksi tapetiksi.

Avausraita A Chef’s Kiss on laulu, jollaisen olisi voinut löytää joltain Tom Waitsin varhaiselta levyltä. Huumorintajuaan Kurt Wagner vilauttaa albumin instrumentaalikappaleilla. Papa Was A Rolling Stone Journalistin otsikko on hauskempi ja kiinnostavampi kuin itse biisi, mutta akustisen kitaran kuljettama Impossible Meatballs on kokonaisuutena pettymykseksi jäävän Showtunesin kaunein melodia.