THE MACHETE: Untrue

THE MACHETE
Untrue
Spinefarm

The Macheten ura alkoi jonkinlaisen Mokoman sivuprojektin roolissa, vaikkei kukaan osallisista sitä välttämättä tarkoittanutkaan. Paineita luovuuden purkamiselle kuitenkin oli, ja sen tuloksena syntyi levyllinen kelpoa pieksentää. Kohtuullisen yhdentekevää, mutta kelpoa.

Nyt ollaan kuitenkin hyvin lähellä haukata paskaa. Yhtye tekee kaiken Regressionilla (2005) tekemänsä paremmin, mutta kaiken mitä se ei vielä silloin tehnyt, se olisi voinut jättää tekemättä nytkin. Angstinen tunnelmointi ja musiikillishumoristiset nyanssit eivät tunnu The Macheten konseptissa luontevilta ja jatkuva molempiin suuntiin sohiminen ainoastaan häiritsee. Varsinkin, kun yhtye kuitenkin tekee samanaikaisesti peruasioihin pohjaavaa Entombed-pastissia.

Levyllä ei oikeastaan ole yhtään hetkeä, jolloin voisin kohauttaa olkapäitäni ja hymähtää: ”Ihan kiva.” Siinä mielessä se ei ainakaan ole yhdentekevä. Pitkillä suorilla paahdetaan kadehdittavan varmasti ja mutkissa mennään joka kerta samalla varmuudella suoraan pöpelikköön. Olen rallipelejä pelatessani joutunut useasti toteamaan, että sillä tyylillä ei voita, vaikka kuinka ajaisi vielä vähän lujempaa.