MAIJA VILKKUMAA: Kunnes joet muuttaa suuntaa

MAIJA VILKKUMAA
Kunnes joet muuttaa suuntaa
Warner Music

Voi haikeus ja omenasiideri! Nuoruus meni, tilalla on turhauttava aikuisuus – uusi uhmaikä, mutta heittäytyminen ei ota luonnistuakseen. Elämä on sarja vieraannuttavia velvollisuuksia, joilta ei pelasta itkuksi kääntyvä ilta Powerparkin kasari-bileissä.

Näissä tunnelmissa edetään Maija Vilkkumaan kuudennella pitkäsoitolla Kunnes joet muuttaa suuntaa. Toisin kuin laulaja on lehdistölle kertonut, kyse ei ole rock’n’roll-levystä, vaan tarjolla on modernia iskelmäpoppia. Melodisesti tunnusomaista ja ammattitaidolla sovitettua Vilkkumaata.

Pääosissa seikkailevat keski-ikäiset naiset riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteineen. Kun astia täyttyy, uhataan jättää kaikki. Toisin kuin Scandinavian Music Groupin Terhi Kokkosen teksteissä, Vilkkumaan hahmot näkevät romantiikan pelkästään nostalgiana. Se on raskasta kuunneltavaa. Surullista valitusta, josta on vaikea innostua.

Levyllä on myös yhteiskunnallinen, lama-Suomen ahdasta mielipideilmastoa ruotiva, ulottuvuutensa. Sanailu on kautta linjan tehokasta ja johdonmukaista, harkittua lyriikkaa.

Vuosien mittaan hitsaantunut bändi on erinomaisessa vedossa. Kappaleetkin toimivat, vaikka loppua kohden taso  laskee. Mitään kovin uutta levy ei tarjoa, mutta se ei liene ollut tarkoituskaan.

Mies, jos puolisosi innostuu tästä levystä, suhteenne kaipaa Samarinia.