MANBOY: Blame The World

Manboy rikkoo Blame The Worldilla parin vuoden totaalisen hiljaiselon. Ehdin jo aavistella bändin lopettaneen toimintansa, mutta onneksi olin väärässä.

Manboy oli debyyttinsä tiimoilta kovasti mediassa esillä ja samalla sen harteille kasattiin runsaasti paineita, mutta oikein mitään ei sitten tapahtunutkaan. Innostuneen vastaanoton laannuttua krapula oli pitkä ja toisella levyllään Manboy ei saa mitään ilmaiseksi.

Eikä Blame The World mitään almuja tarvitsekaan. Manboyn kakkoslevy on selvä askel oikeaan suuntaan; simppelit melodiat ovat studiossa saaneet ylleen ison, paikoitellen jopa massiivisen kuorrutuksen, ilman että niiden perusidea on päässyt hukkumaan. Levyltä löytyy kosolti dramaattisiin kaariin yltyviä kappaleita, joista parhaimmat (Blame The World, You Don't Have What It Takes) ovat ilman muuta yhtyeen tähänastisen uran huippukohtia. Vaikkei bändin basisti-laulaja Karo Broman mikään ilmiömäinen tulkitsija olekaan, löytyy häneltä juuri ja juuri tarpeeksi ruutia näihin kappaleisiin.

Suomalaisille liiankin tutusta melankoliasta ei Manboykaan pääse eroon. Blame The Worldin tunnelma liikkuu näkökannasta riippuen aivan siinä surumielisen ja masentavan rajoilla. Itse kannatan ensimmäistä, mutta pari hieman vähemmän täyteen ahdettua biisiä olisivat taatusti nostaneet levyn tasoa.