MARC RIBOT Y LOS CUBANOS POSTIZOS: Muy Divertido! (Very Entertaining!)

Arvio julkaistu Soundissa 06/2000.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Niin se menee, että tyylikkäät artistit lyövät lopulta myös massoille läpi vaikka väkisin; sieltä se nukkavieru Marc Ribot'kin nousee isojen isäntiensä varjosta kuin mikäkin päänsä asfaltin läpi puskeva voikukka.

Arvio

MARC RIBOT Y LOS CUBANOS POSTIZOS
Muy Divertido! (Very Entertaining!)
Atlantic

Niin se menee, että tyylikkäät artistit lyövät lopulta myös massoille läpi vaikka väkisin; sieltä se nukkavieru Marc Ribot'kin nousee isojen isäntiensä varjosta kuin mikäkin päänsä asfaltin läpi puskeva voikukka. Totta on, että Django Reinhardtin ja Eric Dolphyn lumoissa varttunut Marc osui Los Cubanos Postizos -juttuineen ajan hermoon, mutta ei suinkaan se, että hän olisi hypännyt junaan taalankuvat silmissään.
Newarkissa 1954 syntynyt Ribot otti ensimmäiset kitaratuntinsa haitilaiselta Frantz Casseukselta, jonka tavoitteena oli luoda kotimaansa sävelperinteen pohjalta modernia musiikkia hieman Brasilian Heitor Villa-Lobosin tapaan. Mestarinsa kappaleita Haitian Suite-albumilleen tallentanut Ribot toimii hankkeissaan tämän johtoajatuksen evoluutioversion pohjalta. Oli lähtökohtana sitten Albert Ayler, Jimi Hendrix tai Arsenio Rodriguez, Marc tekee aina parhaansa puhaltaakseen säveliin jotakin ennenkuulumatonta. Myös miehen tapa sekoittaa inspiraationsa lähteen vesiä on jo legendaarinen: shokki oli melkoinen, kun 1993 Tampere Jazz Happeningissä kompuroivaa avantmetallia reuhtoneen Marc Ribot's Shrekin atonaalisesta riffittelystä versoi yhtäkkiä Felipe Valdésin hento Jamon con Yuca. Tarinaa muistellaan myös viime vuoden ekstaattisella Shrek-tallenteella Yo! I Killed Your God.
Pitkäaikaisen aseveljensä, vinku-urkuri Anthony Colemanin myötä kuubalaisen tres-kitaristi Arsenio Rodriguezin tuotantoon hurahtanut kitarasissi palaa toissavuotiselle rikospaikalle huiman Muy Divertido!n merkeissä valaisten nyt taskulampullaan reippaammin muidenkin säveltäjien nuottivihkoja. Mutta toki 1972 kuollutta Rodrigueziakin luetaan. Viime kesän upealla Huvilateltan keikalla olleet ottanevat ilolla vastaan ainakin räyhäkkään Jagueyn. Muita levyn spesiaaliherkkuja ovat Ribot'n Las Lomas de New Jersey sekä Gaucho Rojo ja Pedro Floresin Obsesion. Lyömäsoitinveljespari Roberto & E. J. Rodriguezin, superbasisti Brad Jonesin ja kosketinsoittaja Anthony Colemanin peesaamana Marc Ribot vetelee kollegansa ja innoittajansa Arto Lindsayn bossa nova -ripellykset kölin alta mennen tullen. 

Lisää luettavaa