Arvio: Velvet Negronin kakkoslevy on kimpoileva ja kaoottinen – Kasarikeiton aineksista olisi saanut kiinnostavammankin levyn

Arvio: SZA:n kauan odotettu jättiläisalbumi on tyylien sulatusuuni – Artistia ei turhaan kutsuta 2000-luvun Erykah Baduksi

Arvio: ”Tuhansien kitaroiden yhtye” on sähkökitarataiteen ytimessä – Teksti-TV 666:n särömeri kietoo jälleen otteeseensa

Arvio: Ennen oli pahemmin – Insomnium teki uransa kunnianhimoisimman levyn 1600-luvun Suomen kauheuksista

Arvio: Dark Sarah puristaa mailaa vähän liian tiukasti – Attack Of Orym on taiten tehty mutta turhan vakava albumi

Arvio: Päivätyöt on perseestä ja pomot mulkkuja, toteaa Korkkivika – punkbändi rypee elämän katuojissa liiankin innokkaasti

Arvio: Musiikkia arkkitehtuurista – Jännittävän asetelman takaa paljastuu laadukasta mutta tavanomaista pianojazzia

Arvio: Vesilinja soittaa progea Wigwamin hengessä – uutuuslevyn biiseistä yksi on puhdasverinen mestariteos

Arvio: Lauluja, jotka ahavoittavat ihoa ja rauhoittavat mieltä – Complete Mountain Almanac sulauttaa kuulijan preerialle

Arvio: Lord Of The Lost julkaisi levyn ilman turhaa ennakkopöhinää – Sähköinen Blood & Glitter tunnustaa rakkautensa 70- ja 80-luvuille

Arvio: Kadi Vija taitaa avantgardistisen svengin – Extended Powerspots on kekseliäs kokonaisuus

Arvio: Magnolia Park sotkee pop punkiinsa vähän mitä sattuu – Alle puolituntinenkin uutuus tuntuu liian pitkältä