Loivempien kaarien folk-taitaja – Cass McCombs kahlaa tummissa vesissä

Täydellisen epämuodikas aarre – The Divine Comedy osaa kamaripopin perinpohjaisesti

Debyyttialbumi HIV-diagnoosin varjosta – Mykki Blancon aitous vakuuttaa

Maagisuus kateissa – Cassius sortuu yliyrittämiseen

Kauhua olemisen ytimestä – Wovenhandin likaiset tarinat

Vastauksia keskitielle – The Answerilta luonnistuu vain suoraviivaisuus

Psykedeliaa ja modernia tanssimusiikkia – Jagwar Ma tyrmää ennakkoluulot mutta jää taustamusiikiksi

Instituutio uudistuu hiljaksiin – Håkan Hellström tarkastelee ihmisyyttä apeasti mutta lohdullisesti

Haavoittuvasti ilman viisastelua – King Creosoten kiivas tahti kantaa taas hedelmää

Rehevää ryskettä, hilpeää burleskia – Panssarijunan kanssa ei tule tylsää

Elegantti leidi lavalla – No Exit on Marianne Faithfullin dramaattinen juhlalive

Ylijäämämateriaalilta ei rauha välity – Riversiden viimeinen albumi on kädenlämpöinen instrumentaalitupla