Moni-instrumentalisti Sakari Kukon Piirpaukella on takanaan liki 40-vuotinen historia ja suunnilleen 25 albumia. Nykyisessä, varmaan noin sadannessa, kokoonpanossaan se on toiminut kolmisen vuotta. Bändin johtajan lisäksi Ilolla musisoivat Nicolas Rehn (kitara), Eerik Siikasaari (basso), Ismaila Sane (lyömäsoittimet ja laulu), Rami Eskelinen (rummut) ja nykyisin kaikkialle ennättävä Kalevi Louhivuori (trumpetti ja flyygelitorvi).
Jos Piirpauken maailmanmusiikillis-jazzillinen fuusio oli 1970-luvulla aikaansa edellä, nykyään se ei näytä tunnustavan minkään ajallisten, maantieteellisten tai tyylillisten rajalinjojen olemassaoloa. Ilo leijailee vaivattomasti Mozartin vuosisadalta nykypäivään, Tiibetistä Kreikkaan ja Suomesta Intiaan. Mafe Suitessa Tsaikovski särkee senegalilaisia pähkinöitä. Beethovenin Marche funébren voi kuvitella soimaan hautajaismarssina New Orleansissa. Kulttuurit kohtaavat kompastellen vain C. L. Lithanderin Rondo allegron ensimmäisessä osassa, johon rivakka komppi ei kertakaikkiaan sovi.
Vaikka lentomatkailua päätettäisiin joskus rajoittaa radikaalisti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Sakari Kukko lennelköön ympäri maapalloa niin kauan kuin jalka nousee ja henkeä riittää saksofonin täytteeksi.
