RHAPSODY: Power Of The Dragonflame

RHAPSODY
Power Of The Dragonflame
Limb Music

Luca Turillilla ja Alex Strapolilla on kulunut muutamakin iltapuhde kaikkia tämän levyn nuotteja järjestellessään. Näin äärimmilleen orkestroitua ja kuorohoilotuksilla kuorrutettua mörköoopperaa ei ihan äsken ole vastaan tullut.

Rhapsodyn power metal on Dragonflamella paisutettu paksuimmilleen, kuorrutettu yltäpäältä sokerilla ja kääritty vielä värikkäisiin karkkipapereihin. Jalat tukevasti irti maasta ja pää korkealla ylemmissä utupilvissä. Voimametallin kuuluukin olla mahtipontista, mutta joku raja pullistelussakin pitäisi olla.

Jymäkkääkin tavaraa kuullaan, kun Knightrider Of Doom ja nimibiisi takovat soittimia ilmiliekkeihin ja kun When Demons Awakessa käytetään vaihteeksi Manowar-tyylin laulukuvioita. Agony Is My Name taas epäilyttää, sillä muutamat klassiset melodiat lipsuvat siinä omiin nimiin ja The March Of The Swordmaster lainaa Blackmorenkin käyttämiä sävelkulkuja. Muutamat komeat juoksut menettävät merkitystään, koska Rhapsody ei osaa hellittää ja antaa musiikin hengittää. Jos syö vatsan kovalle lakritsalla, sitä ei kannata lääkitä suklaalla ja salmiakilla. 20-minuuttinen loppusoitanto Gargoules, Angels Of Darkness kömpii ja kaatuilee omaan mahdottomuuteensa. Järjellistä otetta ei saa, vaikka laulu jaetaan kolmeen osaan.

Turilli ja Strapoli jatkavat iltapuhteitaan miettien, kuinka ihmeessä nämä kiemurat suoristetaan livemuotoon. Kun seassa on paljon kansan- ja klassisen musiikin teemoja, kaiken syöttäminen taustanauhoille on kyseenalaista puuhaa. Mutta eivätköhän nämä power metallin luovat kylähullut ongelmasta kunnialla selviä.