SHABAZZ PALACES: Black Up

SHABAZZ PALACES
Black Up
Sub Pop

Sub Pop on kirkkaimman valokiilan väistyttyä Seattlesta laajentanut tarjontaansa kiitettävästi. Uusin aluevaltaus löytyy hiphopin suunnalta. Shabazz Palaces -solisti Palaceer Lazaro tunnettiin aikoinaan nimellä Ishmael Butler. Hän oli mukana 1990-luvulla konteittain levyjä myyneessä hippiräppitriossa Digable Planets, joka teki kaksi todella hyvää levyä, joista Blowout Comb (1994) jäi turhan vähälle huomiolle. 

Butler on siis aina kulkenut omia polkujaan. Niin nytkin. Shabazz Palacesin kuuntelu muistuttaa kokemuksena kävelyretkeä vesisängyllä, joka jatkuu kauas horisontin taakse. Maisema upottaa ja muuttuu aina, kun muutat asentoa suunnataksesi huomiosi johonkin suuntaan.

Albumin äänimaailma on teollinen, mutta pehmeä ja abstrakti. Kuin robottien tekemää dubia. Kappaleen vaihtumista toiseen ei välttämättä aina huomaa. Tai sitten luulee sen vaihtuneen, mutta kyseessä onkin vain sivupolku.

Kaikuisassa maailmassa poukkoilevat vapaamuotoiset riimit eivät kovin usein tarjoa sen kummempaa tarttumapintaa. Tämä ei todellakaan ole mikään Lil’ Jon- tai Wiz Khalifa-levy. Sen sijaan seikkailunhaluisille hiphop-faneille Black Up -albumi on varma täysosuma.