SUEDE: Singles

Kun Sueden debyyttisingle The Drowners ilmestyi vuonna 1992, tuntui se, jos mahdollista, jopa raikkaammalta tuulahdukselta kuin mitä vanhoissa Old Spice -mainoksissa miehille luvattiin. Vaikka kappale oli jo syntyessään retroilua, sekoitus glamrockia ja The Smithsiä, kuulostaa se yhä tuoreelta ja jännittävältä. Niin tekevät myös Metal Mickey, Animal Nitrate ja monet muut. Vaikka alkuperäinen kitaristi Bernard Butler lähti yhtyeestä jo ennen toisen albumin ilmestymistä, julkaistiin yhteensä kahdeksan hänen säveltämäänsä singleä. Vaikka miehen seuraaja Richard Oakes on ihmeellisen aliarvostettu instrumenttinsa taitajana, suurin ero Butlerin aikaisiin lauluihin ei ole kitarointi. Siinä missä Suede löysi Butlerin lähdön jälkeen iskevämmän popsensibiliteetin, vei tämä sävelkynänsä mukana kuitenkin sen suuren draaman tajun, joka alkuperäisen ryhmän tuotannossa on päällimmäisenä.

Suede teki loistavan comebackin Trashilla, mikä on vieläkin yhtyeen eniten myynyt single ja ehkä onnistunein heidän ja faniensa välinen kiteytymä. Rankimman huumekauden aikainen Electricitykin puolustaa paikkaansa historian jatkumossa, vaikka aikanaan pettymykseltä viileydessään tuntuikin. Viimevuotisen A New Morning -levyn ensimmäinen lohkaisu, turhaan parjattu Positivity, toi ensimmäistä kertaa kuultavaksi Brett Andersonin hienosti kypsyneen äänen. Se kantaa hienosti myös uutta singleä Attitudea. Toinen uusi kappale Singlesillä (Love The Way You Love) ei ole kummoinen, vaikka alkaakin ihan mukavalla discofiiliksellä.

Suede on 90-luvun alun jälkeisen ajan hienoimpia singlebändejä. Liian paljon heidänkin nimissään on silti julkaistu materiaalia, joka on enemmänkin lohkaisuja pitkäsoitoilta kuin todellisia singlejä. Kokoelma olisi myös voitu rakentaa kronologisesti singlejen ilmestymisjärjestyksen mukaan, tuolloin yhtyeen kaari olisi tullut paremmin esille. Vaan tänä modernin teknologian aikana sen voi tehdä aika helposti itsekin.