TURISAS: The Varangian Way

TURISAS
The Varangian Way
Century Media

Suomesta tuskin löytyy montakaan bändiä, joka olisi panostanut kahteen ensimmäiseen levyynsä yhtä paljon kuin Turisas. Jo vuoden 2004 Battle Metal antoi kuvan erittäin määrätietoisesta yhtyeestä, jonka pyrkimys on alusta lähtien ollut kohti jotain suurempaa, vaikka itse levyltä musiikillinen johdonmukaisuus vielä puuttuikin. Suureelliseen repertuaariin kuuluivat jo tuolloin viulu, haitari, mieskuoro ja tuhat raitaa koskettimia.

The Varangian Wayta kuunnellessa ymmärtää täysin, mihin kaikki aika on mennyt. Tällaisia levyjä ei yksinkertaisesti tehdä hetkessä, eivätkä useimmat tee niitä koskaan. Teema-albumi on aina tietoinen itsemurhayritys, joka vaatii hyvän tarinan lisäksi ilmiömäistä kykyä hahmottaa pitkiä ja kerrostettuja kokonaisuuksia. Yhtyeitä, joiden kannattaa sellaiseen ryhtyä, ei ole koko maailmassakaan monta.

Onnistuessaan teema-albumi on kuin hyvä kirja. The Varangian Wayn kohdalla lienee jo oikeutetumpaa puhua elokuvasta. Sen kantava voima on varjagien retkien ympärille kiedottu monisyinen, ihailtavan luontevasti kirjoitettu tarina, jonka käänteitä valtaisa musiikillinen rakennelma on soundtrackin tavoin sovitettu tehostamaan. Toisistaan poikkeavia elementtejä viljellään taajaan, punaisen langan seuratessa toisaalta tarinaa, toisaalta yhtyeen musiikillista linjaa. Pakollinen kaljanjuontilaulukin (In The Court Of Jarisleif) saa nykyisen Ukrainan alueelle sijoittuessaan varsin eksoottisia piirteitä.

Harvat levyt pääsevät kuulokkeilla kuunneltuna oikeuksiinsa, kuten The Varangian Way. Levyn näennäisesti yksinkertainen ja yksioikoisen mahtipontinen äänimaailma vaatii syventymistä, joka ei muovisilla syntikkasoundeilla kuorrutetuilla hevilevyillä ole useinkaan erityisen palkitseva vaihtoehto. Kun idän viikinkien matkakertomuksen elokuvallisen toteutuksen yksityiskohdat lopulta alkavat purkautua, ei levyä enää edes kehtaa tarkastella metalliskenen yleisen tarjonnan valossa.