”Hän oli tavallaan suosionsa vanki” – Slash muistelee, millaista oli työskennellä Michael Jacksonin kanssa

Michael Jackson ja Slash lavalla.
AOP

Guns N' Roses -kitaristin mukaan Jackson oli mukavuusalueellaan ainoastaan lavalla esiintyessään.

Viikko sitten 55 vuotta täyttänyt Guns N’ Roses -kitaristi Slash on tehnyt uransa varrella paljon yhteistyökuvioita lukuisten eri artistien kanssa ja vieraillut myös monilla levyillä rock-kentän ulkopuolella. Yksi tunnetuimmista yhteistyökumppaneista oli Michael Jackson, joka pyysi Slashin vierailemaan Dangerous-albumilleen (1991). Slashin soittoa kuullaan Black Or White -klassikon introssa sekä Give In To Me -kappaleella, jonka musiikkivideollakin kitarasankari esiintyy. Slash oli myöhemmin mukana myös Jacksonin HIStory-kokoelmaa varten tehdyllä kappaleella D.S. ja vieraili monesti myös Jacksonin keikoilla.

Slash muisteli Kerrang!-lehden haastattelussa, miten tämä päätyi tekemään yhteistyötä popin kuninkaan kanssa ja millaista oli hengailla megatähden kanssa studion ja keikkalavan ulkopuolella.

”Eräänä päivänä managerini soitti minulle ja sanoi, että Michael haluaa keskustella kanssani. Olin ihan, että vau! Sovimme tapaamisen ja menin Record Plant -studiolle Hollywoodiin, jossa hän oli Brooke Shieldsin kanssa – mikä oli hyvin surrealistista, koska olin tavallaan kasvanut näiden kahden ihmisen parissa. Hengailimme hetken ja he lähtivät lounaalle jättäen minut biisin pariin. Hoidin hommani ja pidin kokemuksesta. Sen jälkeen hän kyseli jatkuvasti, haluaisinko tehdä sitä ja tehdä tätä. Soitin joitain keikkoja siellä täällä ja se oli todella hauskaa, koska hän oli todellinen ammattilainen ja vitun lahjakas. Hän oli musikaalisesti hämmästyttävän sujuva ja hänen seurassaan oli todella mahtavaa olla”, Slash muistelee ja toteaa nähneensä läheltä myös Jacksonin suosion toisen puolen.

”Hänen koko ammatillinen minänsä pääsi lavalla oikeuksiinsa. Kun hän ei työskennellyt tai ollut missään tuotannossa tai sellaista, silloin huomasi, että hän oli tavallaan suosionsa vanki. Sen näki selvästi, että hän tiesi itsekin, että 90 prosenttia kaikista hänen ympärillään olleista jees-miehistä oli täynnä paskaa ja siinä mielessä minun kävi häntä hieman sääliksi.”

”Soitin Michaelin kanssa muutaman keikan Tokiossa ja näin, miten hänen massiivinen koneistonsa toimi ja hän oli sen kaiken keskellä. Minusta tuntui, että hän oli ainoastaan lavalla ollessaan jonkinlaisella mukavuusalueellaan. Pian sen jälkeen Guns esiintyi Tokiossa ja vaikka meidän suosiomme oli suurta, se ei ollut läheskään sellaista, mitä Michael kävi läpi. Olikin mielenkiintoista vertailla näitä kahta kokemusta. Sen jälkeen harkitsi tarkkaan, mitä itselleen toivoi.”