Judas Priest nimettiin tänä vuonna mukaan Rock & Roll Hall of Fameen ja yhtye myös esiintyi syksyllä järjestetyssä gaalassa. Lavalle nousivat paitsi yhtyeen nykyiset jäsenet myös kaksi ex-jäsentä, vuosina 1977–1979 mukana ollut rumpali Les Binks sekä bändin pitkäaikainen kitaristi K.K. Downing, joka lähti ovet paukkuen yhtyeestä vuonna 2011. Downing on eronsa jälkeen puhunut entisestä yhtyeestään julkisuudessa pääosin vähemmän mairittelevin sanoin, mutta Hall of Fame -esiintyminen hoidettiin kuitenkin kaikin osapuolin herrasmiesmäisesti ja ammattimaisesti; basisti Ian Hill kertoi kohtaamisen Downingin kanssa menneen hyvin ja nykyinen kitaristi Richie Faulkner jakoi tuoreeltaan yhteiskuvia Downingin kanssa.
Black Sabbath -basisti Geezer Butlerin vaimon ja managerin Gloria Butlerin isännöimässä podcastissa Judas Priestin manageri Jayne Andrews sanoo Downingin olleen tilaisuudessa kuitenkin etäinen. Andrews ihmettelee, miksei kitaristi käyttänyt tätä tilaisuutta hyödykseen ja hieronut sovintoa muiden kanssa – se olisi Andrewsin mukaan saattanut poikia lisää vastaavia esiintymisiä.
”En ollut koskaan tavannut Lesiä – minulla ei ole koskaan ollut syytä olla häneen yhteyksissä – mutta hän oli todella mukava, todella ystävällinen. Hän tuli luokseni ja esitteli itsensä, kun törmäsimme lentokentällä. Hän oli samalla lennolla kuin me. [Downing] pysytteli omissa oloissaan. Jopa lavalla ollessaan hän ei juuri ottanut keneenkään kontaktia”, Andrews muistelee Hall of Fame -iltamia.
”Se jos mikä olisi ollut oikea hetki yrittää korjata poltettuja siltoja. Jätimme kaikki erimielisyydet ja ongelmat taaksemme ja on sääli, ettei hän nähnyt tilaisuutta samalla tavalla. On surullista, ettei hän tarttunut tilaisuuteen kun sellainen tarjoutui. Hän olisi voinut piipahtaa pukuhuoneessa ja kiittää, että kutsuimme hänet.”
Andrewsin mukaan Hall of Famen järjestäjät antoivat yhtyeelle vapaat kädet kutsua lavalle kenet he haluavat. Andrews sanoo todenneensa muille bändiläisille, että ”se vie elämästänne kahdeksan ja puoli minuuttia. Olkaa te isompia ihmisiä ja kutsukaa heidät molemmat lavalle. Ja niin he tekivät.”
Andrewsin mielestä Downing myös vaikutti lavalla hieman hermostuneelta ja epävarmalta, mikä saattoi tosin johtua tilanteen luonteesta ja itse isosta gaalasta.
”Priest on jatkanut keikkailua kaikki nämä vuodet. Hän ei ole. Ehkä hän on hieman menettänyt itseluottamustaan. Se oli iso tapahtuma eikä hän tiennyt, miten me suhtaudumme. Meidän tarvitsi kohdata vain yksi ihminen, hänen tarvitsi kohdata kuusi”, Andrews pohtii.
”On sääli, että kun hän tajusi, ettei meidän suunnaltamme tule vihamielisyyttä, hän ei tyrkännyt päätään ovenraosta ja sanonut kiitos. Samapa tuo.”
