"Minulle Pate edusti sellaista suomirockin päällikkötasoa, joka raivasi edeltä latua meidän nuorempien hiihdettäväksi. Jos esiinnyin samoilla festivaaleilla Popedan kanssa, niin olihan se kansalaisvelvollisuus käydä katsomassa ja opiskelemassa, miten hommat hoidetaan. Paten näkeminen lavalla oli lohdullista: 16 vuotta itseäni vanhempi artisti näytti jalka monitorilla rokkaamisen mallia, joten eihän minullakaan ollut vielä mitään hätää", Kela kirjoittaa.
