Levyarvio: Tässä käsittelyssä country ja folk eivät ole punk – Black Lips oli parempi kun se oli huonompi

Levyarvio: Basson tutkimusmatka kestää toistuvaa kuuntelua – Ville Herralan Pu: toimii kuin intiimi ikkuna toiseen ulottuvuuteen

Levyarvio: Isletin paikka on enemmän alitajunnassa kuin reaalimaailmassa – Walesiläiskolmikon taika on vangitsevampi kuin sitkeinkään uni

Levyarvio: Suruttoman rempseää rytmisoosia oululaiseen tapaan – Money & Gravyn vino huumorintaju lämmittää

Levyarvio: Lähiöromantiikkaa tunnistettavalla soundilla – Lauman uudella levyllä kaikuu 90-luvun suomirock ja kitaraindie

Levyarvio: Kuvia vaihtoehtoisesta maailmasta – Ewert And The Two Dragonsista tuttu Erki Pärnoja suosii herkkää eskapismia

Levyarvio: Herkistymistä ja härnäystä – Antti Tuiskun uusin on albumin muotoon puettu provokaatio

Levyarvio: Lattarimaailman Björk tykittää värikkäitä vaikutteita genreistä välittämättä – Lido Pimienta on maanosansa musiikillinen runsaudensarvi

Levyarvio: Vatsanpeitteistä resonoivaa ördää ja ruhjovia breakdowneja – Lorna Shoren kuuntelemisesta tulee mustelmia

Levyarvio: Stephen Malkmusin huumori värittää perinteisetkin lähtökohdat – Pavementista tuttu visionääri teki omalaatuisesti modernin folklevyn

Levyarvio: Kuin herkän ihmisen päiväkirja avautuisi – Puiset Heilat kuulostaa omaperäiseltä yrittämättä

Levyarvio: Synkronoitua riffien sinfoniaa – Custodyn tiukassa punk rockissa kuuluu kokemus