Amberian Dawn on periaatteessa uransa alusta asti pistänyt kuulijareppanan pahaan saumaan. Toisaalta bändin selkeät vaikutteet ovat kiusanneet sen määrittelemisessä ja toisaalta taas materiaalin tyylikkyys ja yhtyeen taituruus on hivellyt korvia.
Periaatteessa Circus Black -albumi ei tee merkittävää pesäeroa menneeseen, mutta yhtye raottaa sentään vähän kuilua levyjensä välille. Uuden levyn otsikko osoittaa hienoisesti karnevaalihenkisyyteen, joka on itse asiassa ollut aina läsnä bändin musiikissa, ja kappaleiden lomasta pilkistää myös Therion-tyyppistä kaunosieluisuutta.
Circus Black edustaa kokonaisvaltaisempaa klasarimetallia, ja yhtyeen melkein popmelodioihin liittyvät barokkisävyt muodostavat kiinteän ja saumattoman kokonaisuuden. Toki Tuomas Seppälä on aiemmillakin levyillä saanut aikaan näyttäviä sävellyksiä, mutta nyt palaset tuntuvat asettuvan tarkemmin paikoillleen ja tämän myötä bändi tavoittaa tunnelmallisesti uusia ja korkeammalle asettuvia tasoja musiikissaan.
Levyllä ovat vierailijoina Jens Johansson ja Timo Kotipelto. He tuovat oman pikantin lisänsä, mutta Circus Black ei ole riippuvainen heidän vierailustaan, sillä Amberian Dawn seisoo aika tukevasti omilla jaloillaan.
