Ruotsinsuomalainen Anna Järvinen olisi voinut tehdä perinteiseen bändisoundiin nojaavia albumeita vaikka koko loppuikänsä ja olisin ollut tyytyväinen. Niin hyviä lauluja ja niin suurella sydämellä Anna on musiikkia aina tehnyt.
Nyt Annan täytettyä 53 vuotta ollaan kuitenkin ihan uuden äärellä. Viime vuonna hän julkaisi Uni viime yönä -kirjan ja nyt teoksen teemat saavat laulujen muodon, kun Anna on lyöttäytynyt yhteen Tapio Viitasaaren kanssa. Kaikki Viitasaaren tekemisiä (mm. Zebra & Snake) tuntevat tietänevät, että hän taitaa elektroniset soundit.
Ihan kuin heittäytymisessä unenomaisen konepopin, tanssittavien bassojen ja synteettisten soundien maailmoihin ei olisi ollut tarpeeksi, albumi julkaistaan vieläpä kahdella kielellä. Niiden molempien kuunteleminen rinnakkain osoittautuu kiehtovaksi kokemukseksi. Lila ja Liila eivät todellakaan sulje toisiaan pois, vaan ne ovat aitoja sisarteoksia. Levyjen kappaleet ovat periaatteessa identtisiä.
Kielivalinnasta riippumatta levyiltä löytyy haavemaisia tuokiokuvia, jotka vangitsevat ensitahdeistaan asti mukaansa.
Anna pääsee yllättämään tavallaan laulaa katebushmaisemmin kuin koskaan, mutta suomi ja ruotsi kielinä antavat levyille toisistaan poikkeavan vireen. Ruotsinkielinen levy vie hiuksenhienon voiton Annan fraseerauksen ansiosta. Jopa pienet yksityiskohdat, kuten hänen tapansa lausua r- ja s-kirjaimia kutkuttelevat tajuntaa, mutta myös suomenkielinen versio virittelee mielikuvia lumoavalla tavalla.
Jos levyille olisi jotain kaivannut enemmän, niin pienen pirstaloitumisenkin uhalla aavistuksen rohkeampi monipuolisuus ei olisi ollut pahitteeksi. Jo nyt levy on parhaimmillaan innostuessaan suurimpiin soundeihinsa tai pianon ja Annan äänen minimalismiin, mutta moni kappale tällä välillä on liian samoista soundeista ammennettu.
Kielivalinnasta riippumatta levyiltä löytyy haavemaisia tuokiokuvia, jotka vangitsevat ensitahdeistaan asti mukaansa. Fidanzata, Some syren ja Visst vore det skönt ovat ne ilmeisimmät hittipotentiaalin sävellykset, ja levyn päättävä Kaikki on hyvin kietoo lempeydellään sinne Anna Järvisen tutuimpaan ja turvallisimpaan syliin.
