Viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Dave Lindholm ei ole eläköitymässä, vaan on pikemminkin kiristänyt levytystahtia. Tivoli on Lindholmin peräti 38. albumi, eikä se esittele mitään uutta artistista. Sentään soittajat ympärillä ovat viime vuosina vaihtuneet.
Tivoli-albumilla puikoissa on tamperelainen multi-instrumentalisti ja fuusiomies Jaan Wessman, joka hoitelee levyllä niin bassot kuin rummutkin ja pelaa niiden lisäksi kiippareita ja mandoliinia.
Levyn avaus- ja nimiraita aloittaa levyn lupaavasti moduloiden jännästi A- ja C-duurien välillä. Wessmannin bassokuviot ottavat harmoniasta kaikki tehot irti. Levyllä vierailevan Pirkko Kontkasen harkituin vedoin soittama viulu nostaa Kun muut ovat jo menneet -kappaleen uusiin korkeuksiin. Hienosta sävellyksestä olisi voinut ottaa sovituksellisesti enemmänkin irti. Daven sanoitukset ovat tutusti täynnä pseudoviisaita onelinereita: ”Turha vahtii kengän kärkii, kompastut kuitenkin”. Anssi haluu tanssii on jo turhanpäiväistä liirumlaarumia. Turhan moni teksti kuulostaa siltä, että kappaleisiin on vain täytynyt keksiä jotakin ”davemaista” laulettavaa.
Tivolilla kappaleiden taso vaihtelee Davelle tyypilliseen tapaan. Olen tuskin ainoa, joka haluaisi kuulla artistilta vielä sen suurteoksen, joka olisi niin sisällöllisesti kuin tuotannollisestikin loppuun asti harkittu, eheä kokonaisuus.
