The Force on hiphop-ikonin ensimmäinen kokopitkä albumi yhteentoista vuoteen – mies meinasi jo heittää hanskat tiskiin, mutta fanien vastarinta sai hänet muuttamaan mielensä.
Ja hyvä niin. Albumin on tuottanut lähes kokonaan toinen legenda, A Tribe Called Questin Q-Tip, jonka kädenjälki todella kuuluu lopputuloksessa. Samplepohjaiset ja jazzvaikutteiset boom bap -taustat, joita hallitsevat oudot syntetisaattorikerrostumat, efektipaletit sekä innovatiiviset rytmisekvenssit ja nelistävät rumpukompit vievät ajatukset väistämättä A Tribe Called Questin albumiin Low End Theoryyn, joskin räpit tällä albumilla ovat täysin poikkeavia.
Erityismaininta 30 Decembersissä samplatusta Wigwamin Lucky Golden Stripes And Starpose -kappaleesta.
Ajoittaisista kökköriimeistä huolimatta LL Cool J on hyvässä räppivedossa, etenkin kun jäniksinä toimivat sellaiset suuruudet kuin Fat Joe, Rick Ross, Busta Rhymes ja Eminem. Tavoistaan poiketen LL Cool J toteuttaa lyriikoissaan myös sosiaalista kommentaaria mustana miehenä olemisesta.
The Forcen (lyhenne sanoista frequencies of real creative energy) luova energia ja estetiikka ovat nostalgista, mutta uudenlaista LL Cool J:tä. Muusikko huokuu edelleen elinvoimaa ja karismaa, mutta poissa ovat yltiöaggressiivuus ja liiallinen kaupallisuus. Erittäin mielenkiintoinen albumi avaa meille täysin uuden puolen artistista – don’t call it a comeback.