CASSIUS: Au Reve

Ranskalaiset konemusiikkiylpeydet ovat hienojen debyyttien jälkeen enemmän tai vähemmän tuottaneet pettymyksiä. Airin 10 000 Hz Legend oli turhankin kylmä eepos ja Daft Punkin Discovery tarjosi yliannostuksen kitschiä ja vocoderia. Cassiuksen toinen albumi on lähinnä vain boring.

Selkeää teemaa levyllä ei ranskalaiskaksikko Philippe Zdarin ja Hubert Blanc-Francartin uutuudella ole. Tyyli vaihtuu moneen kertaan, mutta se ei silti riitä pitämään mielenkiintoa yllä. Levyn aloittaa progerevittely Hi Water, joka toimii kohtuullisesti, mutta ei pärjää ranskalaiskollegalleen Robille. Singlet The Sound Of Violence (featuring Steve Edwards) ja I'm A Woman (featuring Jocelyn Brown) luottavat vahvoihin vokaaleihin, housebiittiin ja kitaroihin. Lopputulos kuulostaa kuitenkin aika tuhnuiselta. Nimeään myöten Kraftwerk-pastissi Telephone Love ei sekään jaksa säväyttää.

Levyn ainoa oikeasti mielenkiintoinen raita on Thrilla, jonka 80-lukulaisen hiphouse-pohjan päälle riimit tiputtelee letkeästi Ghostface Killah. Sekään ei silti yllä lähellekään ykköslevyn Cassius 1999 – ja Feeling For You -diskohittien tasoa.