DIE TOTEN HOSEN: Auswärtsspiel

DIE TOTEN HOSEN
Auswärtsspiel
JLP

Korkkarisaksalla olisi vaikea seurata Toten Hosenin väsymätöntä julistusta, ellei särmänsä purevana säilyttänyt kitaranjurske kulkisi punk-melodisena sähkövirtauksena kappaleiden läpi. Painokasta rocksaarnaa, kunnon huutosäkeitä ja korkeaoktaanista vauhtisahausta värittävät toki edelleen velmummat välirenkutukset ja suhteelliset dynaamiset katurokkihymnit. Kasakkahumppa Das Mädchen aus Rottweil muistuttaa myös yhtyeen vinoutuneen Jekyll-identiteetin, Roten Rosenin, olemassaolosta.

Auvoista huomata, kuinka sammumattoman suosion ahavoittama bändi pystyy edelleen kuulostamaan aktiiviselta, kiinnostavalta ja kaikkea muuta kuin tosikkomaiselta. Vaikka kappaleiden polittisuus on välillä varsin pontevaa, ovat elämän ja rakkauden anarkistiset vapaudet sittenkin lähinnä sydäntä. Itseironiaan löytyy myös aihetta ja intoa, varsinkin sikavanhoille punkkareille omistetussa Graue Panther -laulussa.

Toten Hosen on hyvin omavarainen kouriintuntuvan kappalemateriaalin tuottaja, mutta poimii perustellusti mukaan myös lainaraitoja. TV Smithin Daydreaming on totisesti liian rankka kappale jätettäväksi hyödyntämättä, ja Dillingerin reggaehitti Cokane In My Brain taotaan metallisen heviksi. Näistä eivät jää mahtitahdinkaan vertaa oma elämänohje Du lebst nur einmal ja räväkkää tippalääkitystä mainostava Amanita Phalloides.

Kaikinpuolista ryhdikkyyttä ja riehakkuutta suosiva albumi huipentuu rennohkoon mietiskelyyn, kuinka alkoholista kieltäytyminen ei sekään ole mikään ratkaisu elämän viistouteen. Siitä on hyvä heittää immelmanni takaisin levyn alkuun: weil Du nur einmal lebst… und es dich nicht ewig gibt!

Himmel, ikiliikkuja on keksitty!