HELLACOPTERS: By The Grace Of God

HELLACOPTERS
By The Grace Of God
Universal

Niin vain käy räkäisesti rellestänyt The Hellacopterskin yhä ammattitaitoisemmaksi ja popahtavammaksi. By the Grace of God osoittaa vuonna 1994 perustetun ruotsalaiskombon tulleen vaiheeseen, jossa mukavien koukkujen ja kompaktien biisien rakentelu on tärkeämpää kuin raivotautinen kohkaus. Kokonaisuus on sujuva ja harmiton.

Vanhoista death metal -juurista (Entombed) ei ole jälkeä kuin ehkä The Exorcist -raidalla, eikä sillä väliä. Hyviä kertosäkeitäkin riittää: nimibiisin lisäksi esimerkiksi Carry Me Home- ja Go Easy Now -raidoilla.

Ruotsalaisia tämän tyylilajin yhtyeitä, kuten The Hellacopters ja The Soundtrack Of Our Lives, yhdistää usein ammattitaitoinen laulaja. Kollegojensa tapaan Nicke Andersson laulaa, mutta ei ärjähtele, huuda, vaahtoa tai sekoile. Musiikki hetkittäin kuitenkin kaipaisi sitäkin. Kuten Helsingistä kertova laulu sanoo: It's Good but it just ain't Right. Tällaisia kappaleita mahtuu kolmetoista tusinaan: kuutisen sointua per biisi, yksinkertaiset sovitukset ja vain vähän työnjakoa kahden kitaristin kesken.

Kokonaisuutena The Hellacopters saa vakioreseptit toimimaan miellyttävällä tavalla, joka kelpaa ainakin taustamusiikiksi pimeneviin iltoihin. Ei tässä mitään erikoista ole, onpahan vain hyvä rockyhtye perinnettä ylläpitämässä.

Täytyypä odotella yhtyeen seuraavaa Suomen-vierailua. Keikalla sitä särmääkin löytynee vielä paremmin kuin sinänsä hyvällä levyuutuudella.