HELLACOPTERS: Rock & Roll Is Dead

HELLACOPTERS
Rock & Roll Is Dead
Universal

Alkuvuosinaan hengästyttävää julkaisutahtia ylläpitänyt Hellacopters on viime aikoina tyyntynyt ns. normaaliin levytyssykliin. Viimeisestä kolmesta albumimittaisesta levystäkin kaksi on koottu arkistojen aarteista. Inspiraatio ei Nicke Anderssonilta kuitenkaan ole kadonnut mihinkään, sillä julkaisihan mies yhdessä Scott Morganin kanssa viime vuonna upean rock-vaikutteisen soul-albumin The Solution -nimellä. Toinen kitaristi Robert Dahlqvist puolestaan on päässyt levyttämään omaa tuotantoaan Thunder Expressinsa kanssa.

Paljon syvemmälle musiikkinsa juurille Hellacopters ei enää voi mennä, mutta nykyään sen suurin sanoma saattaa hyvinkin olla, että on turha poimia menneisyydestä vain juuri nyt coolina pidettyjä asioita. No Angel To Lay Me Away on ihan pelkkää bluestikkausta ja I Might Come See You Tonightin ränttätänttä silkkaa Status Quoa. The Solutionin vaikutus kuuluu Leave It Alonen hillityssä sielukkuudessa, jota naistaustalaulajien panos asiaankuuluvasti täydentää. Ja onhan Rock & Roll Is Deadilla ne pakolliset peruspalatkin: Bring It On Home muistuttaa, että Anderssonin ja kumppaneiden MC5-juuret eivät ole jääneet matkan varrelle.

Näennäinen tauko on tehnyt sikäli Hellacoptersille hyvää, että hiljaiselon aikana on ehtinyt unohtaa kuinka suvereeni bändi se omassa kastissaan onkaan. Kärjistäen voisi sanoa, että tämä levy on tehty vuosikymmenten varrella moneen kertaan, mutta nykypäivänä sitä ei kukaan muu tee yhtä hyvin. Yhtään kokonaisuudesta korvaan särähtävää tyylivirhettä ei taaskaan voi osoittaa ja tällekin levylle on saatu se yksi simppeliydessään lähes neroutta sivuava biisi eli tyrmistyttävän oivaltava Put Out The Fire. Mutta Rock & Roll Is Dead? Eikö se nyt ole aika kevyttä ironiaksi?