HYPOCRISY: The Arrival

Ruotsalainen Hypocrisy on ahkera yhtye. Sitten vuoden 1992 on uusia pitkäsoittoja pukannut pihalle lähes joka vuosi. Laulaja-kitaristi Peter Tägtgrenin johtama death metal -trio onkin erinomainen esimerkki yhtyeestä, joka on uutteralla työskentelyllään ja säännöllisellä julkaisutahdillaan saavuttanut enemmän kuin monet parempaa musiikkia tekevät, mutta laiskemmat, orkesterit.

Vaikka Hypocrisyn levyt ovat sisältäneet hyviä hetkiä, on levyjä leimannut rikkonaisuus ja epätasaisuus. Siksi on yllättävää, että The Arrival tuntuu yhtyeen historian parhaimmalta albumilta ja onnistuneimmalta kokonaisuudelta. Kuinka monen muun artistin yhdeksännestä albumista voi sanoa samaa?

The Arrival runnoo eteenpäin etupäässä keskitempoisesti ja -raskaasti, mikä jo yksinään nostaa Hypocrisyn useimpien uusien päämäärättömästi tappotahtia paahtavien death metal -ryhmien yläpuolelle. Mutta kun ryhmä höystää musiikkinsa vielä tyylikkäästi ja mieleenpainuvasti maalailevilla kitara- ja laulumelodioilla – kuulostamatta silti In Flamesilta – syntyy lopputuloksena syvyyttä ja koskettavuutta, jota harvemmin death metal-levyillä kuulee.

Ei riitä, että The Arrival on jo itsessään Hypocrisyn paras albumi, vaan levy on myös genrensä puitteissa merkittävä teos.