IRON & WINE: Our Endless Numbered Days

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Jarmo Vähähaka.
Iron & Winen ensimmäinen levy The Creek Drank The Cradle oli yhtyeen nimen takaa löytyvän Sam Beamin neliraitademoista kasattu kokonaisuus. Viime kesänä siirryttiin ihan oikeaan studioon ja äänityksiä tehtiin isommalla joukolla. Yleissävy pysyi kuitenkin hillityn akustisena ja ilmavana.

Arvio

IRON & WINE
Our Endless Numbered Days
Sub Pop

Iron & Winen ensimmäinen levy The Creek Drank The Cradle oli yhtyeen nimen takaa löytyvän Sam Beamin neliraitademoista kasattu kokonaisuus. Viime kesänä siirryttiin ihan oikeaan studioon ja äänityksiä tehtiin isommalla joukolla. Yleissävy pysyi kuitenkin hillityn akustisena ja ilmavana. Our Endless Numbered Days alkaakin juuri tällä tavalla ja vasta kappaleen loppupuolella käynnistyvät tyylikkäästi rummut.

Läpi koko albumin perkussiiviset instrumentit täydentävät Beamin hiljaista, melkein kuiskaavaa laulutapaa upealla tavalla, kuten tekevät myös hänen siskonsa laulamat kauniit taustaharmoniat. Banjo ilmestyy aika ajoin maustamaan kokonaisuutta. Vaikka miehen kappaleet ovat perin folkhenkisiä, ovat ne sitä useimmiten samalla tavalla kuin vanhemmat Paul Simonin laulut, sisältäen melkoisesti popmelodisuutta. Myös kitarointi on selkeästi enemmän Simonia kuin Dylania – hieman kuin rootsimpi Kings Of Convenience.

Hyvin runollisissa teksteissä käsitellään uskonnon, kuoleman ja rakkauden koukeroita. Vaikka aiheet eivät kesäisen kepeitä olekaan, levyn voi ajatella sopivan kesäiltaan ja auringonlaskun aikaan. Aivan kuten Sam Beam laulaa: "Be this sunset one for keeping/this june bug street sings low and lovely".

Kannen vihreäsävyinen kuva tuo mieleen Filemon-sarjakuvat ja painamiseen käytetty paperi ja väriaine tuoksuvat mukavasti. Tämä levy on humaani loppusilausta myöten. 

Lisää luettavaa