Kolmisen vuotta sitten julkaistu Jenny Wilsonin soolodebyytti Love And Youth ei ollut mitään kertakäyttökamaa. Levy kuulostaa yhä yhtä tuoreelta kuin ilmestyessään. Laulujen tenho on edelleen tallella.
Kun ruotsalainen 33-vuotias kahden lapsen äiti julkaisee toisen albuminsa, ovat langat vielä edeltäjäänsäkin tiukemmin omissa käsissä. Hardships! on äänitetty naisen omassa studiossa ja se julkaistaan hänen omalla levymerkillään. Levy on myös hänen itsensä tuottama ja melkein kokonaisuudessaan äänittämänsäkin. Tällä kertaa Wilson ei kuitenkaan soita kaikkia instrumentteja itse. Ratkaisu on tuonut mukanaan hieman uutta ilmaisua, mutta samalla on kadonnut osa viehkeää kotikutoisuutta.
Ensimmäisillä kuuntelukerroilla Hardships! meinaa lipua ohi huomaamattomasti taustamusiikkina. Se ei tarjoa yhtä tarttuvia popmelodioita kuin Love And Youth, vaan vaikuttaa sliipattuine soundeineen ja riisuttuine sovituksineen esikoisen kylmäkiskoiselta pikkusiskolta. Hiljalleen levy alkaa kuitenkin palkita ja hienovaraiset perkussiiviset elementit viettelevät saloihinsa.
Jenny Wilsonin vahva mutta leikkisä ääni ja kipeän henkilökohtaisilta tuntuvat tekstit naulaavat lopulta kuulijan paikoilleen. Etenkin nimikappaleen lastenrattaita työntävä äiti maitoa tihkuvine rintoineen vaatimassa tunnustusta äitinä olemisen raskaudesta on upeaa kerrontaa.
