Marilyn Mansonin yhdestoista albumi on yllättävästi laulunkirjoitusvetoinen rocklevy, huomattavasti vähemmän industrial-sävyinen kuin yhtyeen ja artistin aiemmat albumit ja jopa melodisen positiivinen. Toki Mansonin shokkibaritoni on yhä entisellään ja yhtä tunnistettava kuin aina. Raskaat riffisävyt ja konebiitit ovat läsnä vain siellä täällä, sinänsä mainio Infinite Darkness tästä oivana ja tarttuvana esimerkkinä.
Biisikynä on ollut huomattavan terävänä, esimerkiksi akustisen kitaran vetämässä Broken Needle -puoliballadissa, miltei popsävyjä sisältävässä Don’t Chase The Dead -singlessä sekä Red Black And Blue -avausraidalla. Sanoituksissa uidaan tummissa vesissä, ja Manson muistuttaa olevansa mainettaan sävykkäämpi tekstittäjä.
We Are Chaosin osatuottajaksi ja laulunkirjoittajaksi merkitty southern rock -muusikko Shooter Jennings lienee nostanut Mansonin niistä syvänteistä, joissa hän on viime vuosina lymyillyt. Artistin omalla asteikolla We Are Chaos on jopa pirtsakka tuote, eräs vuoden yllättävimmistä ja tarttuvimmista raskaan rockin albumeista.
