MELROSE: It´s In The Bag

Olin vuonna 1988 bussimatkalla Roskilden festivaaleilla. Ainoa livesetti, jonka reissulla näin, oli Melrosen yöllinen ja energinen Tanskan debyytti. Mieleen jäi encoren hieno ZZ Top -cover Jesus Just Left Chigaco ja Puka Oinosen yllättävä ilmaantuminen lavalle. Pitkin kesää Tokela, Jami ja Repa olivat tehneet kotimaan festareilla yhteiskeikkoja Sielun Veljien kanssa. Bändin musiikki eli ja imi vaikutteita joka suunnasta. Melrose kuulosti ennakkoluulottomalta ja innovatiiviselta triolta, jolle kaikki tuntui olevan mahdollista.

Nyt, 14 vuotta myöhemmin, Melrose on tehnyt uuden levyn kuuden vuoden hiljaiselon jälkeen. It´s In the Bag -albumia voisi luonnehtia comebackiksi, sillä 90-luvulla ilmestyneet Rock My World ja Trio kuulostivat muutamaa onnistunutta biisiä lukuunottamatta melko ylimalkaisilta tuotoksilta. Tällä kertaa aikaa on käytetty enemmän: tulos on hioutuneempaa, biisimateriaali kauttaaltaan viimeistellympää ja soundit selkeän tyylikkäät, kiitos Tommi Vikstenin ja Mitja Tuuralan. Levyä kuunnellessa ei voi välttyä mielikuvalta, että Tokela olisi viime aikoina diggaillut ainakin Dr. Feelgoodia, Hendrixiä ja Rockpileä.

Melrose on hyvässä vireessä: soitto kulkee väkevästi ja ilmeikkkäästi. Tokelan laulu ja kitarointi on yhtä sielukasta ja motivoitunutta kuin keikoillakin. Levyn päättävä Within Altitude kamppailee bändin parhaan biisin tittelistä Waiting For You Callin (Full Music, 1990) kanssa. Silti It´s In the Bag hitusen oireilee. Biisit eivät oikein muodosta jäntevää kokonaisuutta. Olisiko levynteko, syystä tai toisesta, pitkittynyt ja projekti dynaamisesta nimestään huolimatta maannut liian pitkään pöydällä?