PLACEBO: Sleeping With Ghosts

PLACEBO
Sleeping With Ghosts
Hut

En tykännyt Placebon edellisestä Black Market Music -levystä juuri yhtään ja sen julkituomalla tein itsestäni eräiden ihmisten silmissä epämieluisan henkilön. Fanaattisten (ja samalla sokeiden) ihailijoiden on toki ennenkin ollut vaikea sulattaa epäjumaliinsa kohdistunutta kritiikkiä, mutta Placebo-yhtyeen kohdalla palvonta tuntuu menneen hieman liian pitkälle. Onneksi Sleeping With Ghosts on kaikilla osa-alueilla Black Market Musicia parempi levy. Ehkä tällä kertaa säästyn hirttouhkauksilta.

Sleeping With Ghostsin yleisilmettä kohentaa selvästi se, että Brian Molko on vihdoin tajunnut jättää puurouttavat särösoundit paitsioon. Kitaristina Molko ei ole mikään taituri, mutta helvetin yksinkertaisia ja tehokkaita riffejä hän pystyy soittimestaan kaivamaan.

Aloitus on ainakin tyrmäävä. Bulletproof Cupid on päämäärätöntä metakkaa hipova intro, jonka tarkoitusperä jää varsin hämäriksi – onko tämän purkauksen tarkoitus ollut poistaa studiossa kasaantunutta ylimääräistä energiaa? Tämän hulluttelun jatkeeksi perinteikkäämpi English Summer Rain kuulostaa ainoastaan helpottavalta. Placebon kannattaisi unohtaa turha feedbackin kanssa pelleily, sillä perusasioiden äärellä bändi on ehdottomasti parhaimmillaan. Tällä linjalla kulkeva Bowie-henkinen This Picture toimii vastustamattomalla draivilla, kuten myös levyn rauhallinen nimikappale, joka lienee ensimmäinen koskettava Placebo-biisi aikoihin.

Valitettavasti tätä hyvää ei kestä loputtomiin – Something Rottenin kaltaisen hahmotelman olisi voinut suosiolla jättää treenikämpälle, eikä tuoda rikkomaan hyvään vauhtiin päässeen pitkäsoiton linjaa.