Battle For The Sun kirjoittaa uuden luvun Placebon historiaan. Pitkäaikainen rumpali Steve Hewitt lähti yhtyeestä The Meds -levyn jälkimainingeissa ja tilalle astui parikymppinen jenkki Steven Forrest, jonka meriittilistalta löytyy pesti ikuiseksi lupaukseksi jääneestä kalifornialaisesta Evaline-bändistä. Päivitystä Placebo on tehnyt myös äänimaailman, tuotantotyylin sekä laulujen kanssa. Vaikka uudistuminen on Placebon ikäiselle bändille elinehto, ei muutosta voi kovin suurella ilolla tervehtiä.
Yksi Placebon parhaista puolista usein niin harmaan rockmusiikin maailmassa on ollut sen kyky herättää suuria tunteita – niin puolesta kuin vastaan. Joillekin Placebo on aina ollut sietämätön yhtye, kun taas fanit ovat olleet valmiita myymään sielunsa Brian Molkon ja kumppaneiden puolesta. Niin sääli kuin se onkin, nyt Placebo kuulostaa ensi kertaa vain ja ainoastaan tyhjänpäiväiseltä.
Battle For The Sunin vaisuus on suuri yllätys, kun ottaa huomioon, miten hienoja levyjä Placebo on viime vuosina julkaissut. Sleeping With Ghosts (2003) kasvoi hiljalleen bändin parhaimmaksi albumiksi ja The Medsin (2006) myötä se löysi kaavansa mausteeksi myös ripauksen eeppistä koskettavuutta. Vaikka todelliset mahalaskut jäävät uutuudella vähiin, ei se sisällä yhtäkään kappaletta, jonka voisi edes asettaa samaan lauseeseen kuin Song To Say Goodbye, This Picture tai edes Without You I´m Nothing.
Jos tämä levy tekee Sleeping With Ghostsin kaltaisen ylösnousemuksen, olen valmis siirtymään näistä hommista eläkkeelle.
