THE ROLLING STONES: Grrr! – Greatest Hits 1962-2012

Arvio julkaistu Soundissa 12/2012.
Kirjoittanut: Ville Pirinen.

Arvio

THE ROLLING STONES
Grrr! – Greatest Hits 1962-2012
Universal

1962-2012 on hämmentävä aikahaarukka. Suurin osa Rolling Stonesin jäsenistä on yhä hengissä ja rokkaa ympäri maailmaa kuin ei olisi koskaan mitään muuta tehnytkään. Kenties juuri sen takia, että ei ole koskaan mitään muuta tehnytkään. Monelle ikätoverille haetaan jo hoitokotipaikkaa, mutta Jagger, Richards, Watts ja Wood vääntävät äänitteitä studiossa ja riekkuvat stadionkeikoilla. Toisaalta yhtyettä inspiroineiden bluesmiesten ikäennätyksiin on vielä matkaa. B.B. King on kohta satavuotias ja ukkeli on keikkaillut tänäkin vuonna.

Rolling Stones on tietysti paitsi iäkäs, myös merkittävä järkäle rockin historiaa. Niinpä yhtyeen tuotannosta on kokoelmiakin olemassa enemmän kuin google osaa nopeasti ynnätä. Grrr! sisältää kolme cd:tä tunnettuja rollarihittejä kronologisessa järjestyksessä, alun r’n’b-apinoinnista psykedeelisten kokeilujen kautta svengaavaan seiskarirokkiin ja siitä muovisempien kasarisoundien kautta tähän päivään.

Huomionarvoista on, että kokooman päättävät uudet biisit Doom And Gloom ja One More Shot ovat hyviä. Niissä bändin lunkin rempseä bluesrock soi rouheana ja elinvoimaisena. Satisfactionia, Paint It Blackia, Under My Thumbia, Sympathy For The Deviliä, Gimme Shelteriä ja Brown Sugaria ne eivät ehkä hätyyttele, mutta harva biisi hätyyttelee. Uraan mahtuu monenlaista kokeilua, mutta Charlie Wattsin eleettömästi groovaava rummutus ja Keith Richardsin tyylikkäästi terävä kitarointi pysyvät. Uskollisuus rytmibluesjuuria kohtaan pitää homman kasassa kovimmissakin kokaiinihuuruissa.

Jos ei omista paljoa Rolling Stonesin musiikkia, on tämä kokoelma mainio lähtöpiste ja kätevä tapa hankkia hitit samassa paketissa. Jos nurkissa pyörii jo muutamia Rollari-kokoelmia, ei tähän tarvitse niiden parin uuden kappaleen takia investoida. Kyllä ne näkee internetistäkin.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa