Samuli Putron levytysura käynnistyi vuonna 1997 Zen Cafén Romuna-debyyttilevyllä. Ennen tauolle jäämistä vuonna 2008, Putron johtama yhtye ehti levyttää seitsemän albumia, joilta löytyy monia suomirockin klassikoiksi luettavia hittejä. Bändin musiikilliset huippuhetket osuivat levyille Ua Ua (1999) ja Helvetisti järkeä (2001).
Putron ensimmäinen soololevy Elämä on juhla (2009) on noiden kahden Zen Café -pitkäsoiton ohella miehen diskografian kulmakivi, jonka tasolle laulaja ei ole sittemmin päässyt – eikä pääse uudella Taitekohdassa-levylläkään.
Neljännellä sooloalbumillaan Samuli Putro jatkaa Tavalliset hautajaiset -levyn (2012) käynnistämää irtiottoa akustispainotteisesta ilmaisusta. Albumin suurta hittiä Olet puolisoni nyt on kutsuttu suomirockin mestariteokseksi, jota se pysäyttävässä liikuttavuudessaan kieltämättä onkin.
Taitekohdassa-levyltä ei löydy samanlaista timanttia, vaikka samoilla vesillä liikutaankin. Mutta jos Putron edellinen pitkäsoitto oli epätasainen, uudella levyllä on häilyvä punainen lanka. Monissa lauluista ollaan levyn nimen mukaisesti jollain tapaa taitekohdassa.
Sanoittajana Samuli Putro on entisensä. Hän piirtää konkreettisia pysäytyskuvia, jotka ovat entistäkin elokuvallisempia. Oli kyse sitten koulukiusaamisesta, perhekriisistä tai vonkaamisesta, Putro saa tarinankerronnallaan luotua ihailtavan tarkkapiirteiset lavasteet musiikkinäytelmäänsä.
Välillä pelkistetty kerronta käy kuitenkin yksitoikkoiseksi musiikin tavoin. Tuntuu siltä, että monet tempuista on jo kuultu, vaikka Tuukka Tuunasen ja kolmen Mikon (Määttä, Kaakkuriniemi ja Kosonen) muodostama bändi soikin Putron taustalla edellistä levyä rennommin.
Levyn kohokohdat ovat pianon siivittämä päätösballadi Älkää unohtako toisianne, joka tasapainoilee imelyyden rajamailla notkahtamatta kuitenkaan väärälle puolelle, sekä tyylikkäästi rullaava erokuvaus Totutusta poiketen, jossa Putro käyttää pelittää-verbiä toimivasti. Siinä ei olisi uskonut kenenkään onnistuvan.
