SCANDINAVIAN MUSIC GROUP: Onnelliset kohtaa

Ultra Bran lopettaminen taitaa olla hyvä uutinen muillekin kuin yhtyeen vihamiehille, sillä bändin raunioista nousee paljon hyvää musiikkia. Kerkko Koskinen teki taannoin mainion viihdeiskelmäalbumin ja nyt bändin nuoret ovat kasanneet todella mainion popyhtyeen, jolla on hyvät mahdollisuudet haalia iso osa Ultra Bran faneista ja onneksi myös paljon muita.

SMG:n musiikki on ilahduttavan epätrendikästä, jopa hivenen vanhanaikaista, tai ennemminkin ajatonta popmusiikkia. Sävellyksissä ei selvästikään ole pyritty liikaan hittihakuisuuteen. Liian usein hyvätunnelmaiset biisit pilataan ylitarttuvalla kertosäkeellä, mutta SMG ei sitä tee, vaan malttaa luottaa kappaleiden kasvavaan viehätysvoimaan. Ultra Brahan Scandinavian Music Groupia tuskin verrattaisiin, jos suoraa yhteyttä ei olisi, vaikka esimerkiksi levyn nimibiisin jylhyydessä onkin paljon tuttua. Melkein voi kuvitella kuulevansa torvet taustalla.

Levyn pääosassa ovat herkullisesti ylösalas kiipeilevät laulumelodiat. Terhi Kokkonen laulaa pääasiassa kovaa ja korkealta, mutta erittäin mielenkiintoisesti. Lisäksi hän lausuu suomea kiehtovasti. Parhaimmillaan, mikä onkin aika usein, Onnelliset kohtaa esittelee muutenkin kaikin puolin toimivan yhtyeen. Singlebiisit Tällaisena kesäyönä ja Kun tuuli oli viilee antavat albumista oikeanlaisen kuvan. Hyviä, riittävän omalaatuisia biisejä hyvällä maulla sovitettuna.

Yhtyeenä SMG toimii loistavasti. Monitoimirumpali Antti Lehtinen, kitaristi Joel Melasniemi ja basisti Tommi Saarikivi vaikuttavat välillä suorastaan iloitsevan Kerkon poppoosta irrottautumisesta. Albumin herkullisimmat hetket koetaankin lauluissa Luoksesi, Sä ja Ei mun oo hyvä olla yksin, joissa biisin loppuosa omistetaan kolmikon riehakkaalle yhteissoitolle. Villeimmillään yhtye rullaa samalla lailla kuin Kingston Wall aikoinaan.