YONA: Naivi

YONA
Naivi
Kaiho Republic

Yona julkaisi debyyttilevynsä Pilvet liikkuu, minä en vuonna 2010. Siitä lähtien laulajan julkaisutahti on ollut kova: Vaikenen laulaen (2011), Vaikka tekee kipeää, ei haittaa (2012) ja Tango A La Yona (2014) ilmestyivät lähes vuoden välein.

Määrä ei ole korvannut laatua. Yonan levyt ovat olleet hyviä, ja viidennellä albumillaan ”urbaani metsätyttö” jatkaa laatulinjaa. Naivin teksteissä käsitellään tunnepitoisesti ja usein luontokuvien kautta samaistuttavia aiheita – muun muassa rakkautta, kuolemaa ja lähtemistä.

Musiikilliset genrerajat paukkuvat iloisesti. Naivilla liikutaan totuttua popimmissa maisemissa, mukana on jopa r&b-rytmejä, mutta yhtäkkiä mieleen saattaa juolahtaa Pekka Strengin nimi tai Yonan musiikin yhteydessä aina esiin nouseva suomifilmimäinen tunnelma.

Lyriikoiden luontokuvaston ja Yonan herkän tulkinnan kautta päästäänkin siihen, mikä Yonassa on ehdottomasti parasta: omaleimaisuus, jota Liikkuvat Pilvet -orkesteri ja Didier Selinin tuotanto tukevat erinomaisesti. Tämä laulaja tallaa täysin omia polkujaan.

Albumin kohokohta, uljas balladi Lintu kiteyttää asian. Debyyttilevyn Uusi sävel -hienouden surumielisempää sisarusta teemallisesti muistuttava kappale on yksi Yonan soolouran kauneimmista hetkistä.