Soundin toimittajat ovat suorittaneet jokavuotisen kansalaisvelvollisuutensa ja äänestäneet vuoden 2018 parhaat kotimaiset ja ulkomaiset albumit. Ulkomaisten listan ykkössijalle ylsi Low-yhtyeen Double Negative. Yhtyeen kitaristi-laulaja Alan Sparhawkin haastattelun voit lukea täältä. Omia suosikkejasi pääset äänestämään täältä.
PARHAAT ULKOMAISET ALBUMIT 2018
Double Negative on valtava kehitysaskel Low’lle ja ilmentää jotain olennaista tästä hetkestä. Low on vihdoin uskaltanut pois harmonisesti miellyttävältä, pieniä häiriöelementtejä sisältävältä slowcore-mukavuusalueelta, jossa se on uransa viettänyt, ajoittain hienojakin levyjä tehden. Double Negative on jotain ihan muuta. Nyt häiriöt ovat keskiössä. Mannerlaatan painoluokassa painivat, muroiksi ajetut taustat tarjoavat perinteisemmille elementeille kuten laulu ja kitarat upean alustan, josta ponnistaa sfääreihin. (Arttu Tolonen, Soundi 8/2018)
Yhdysvaltalaisfonistin toinen suurempaan levitykseen päätynyt albumi on massiivinen modernin jazzin runsaudensarvi. (Kimmo K. Koskinen, Soundi 6/2018)
Nelosalbumilleen tultaessa ruotsalaisyhtye on saavuttanut suosiossaan pisteen, jossa se voi musiikillisesti tehdä mitä sitä huvittaa. (Mape Ollila, Soundi 5/2018)
The Blue Hour kuulostaa ihastuttavalla tavalla levyltä, johon Suede on ladannut kaikkensa. (Hannu Linkola, Soundi 8/2018)
Mistyn neljäs albumi on mestarillisen jylhää musiikkia, isompaa kuin hittiä jahtaavat pop-tuotannot ja todellisempaa kuin draamakuninkaallinen viihdemusiikki. (Asko Alanen, Soundi 6/2018)
Monáe ei ole popin eturintamassa, mutta hän tekee sukupuoli- ja sukupolvirajat ylittävää musiikkiaan paremmin kuin useimmat aikalaisartistit. (Jari Mäkelä, Soundi 6/2018)
Bon Voyage toivottaa kuulijalleen hyvää matkaa mutta unohtaa turvavyöt. Taiteen äärellä ne ovat vain tiellä. (Mikko Meriläinen, Soundi 6/2018)
Näin vahvaa onnistumista ei selitetä pelkällä nostalgialla. (Mikko Meriläinen, Soundi 10/2018)
On niin ihanaa, niin ihanaa, kun vuosikausia odotettu levy legendabändiltä on ihan helvetin hyvä. (Salla Harjula, Soundi 4/2018)
Kymmenen kappaleen joukosta löytyy valonpilkettä ja sen kajossa kiiluu tummia helmiä yksi toisensa perään. (Kimmo K. Koskinen, Soundi 7/2018)
Hienointa levyssä on kaiken raivon läpi puskeva humaanius ja elämänilo. (Mikko Meriläinen, Soundi 8/2018)
Bändin uran synkin ja aggressiivisin tuotos, josta on vaikea löytää aurinkoa. (Mirko Siikaluoma, Soundi 11/2018)
Tyyli hallussa, paketti hyvin rusetoitu ja kaikessa ollaan melkein yhtä hyviä kuin amerikkalaiset. (Pekka Laine, Soundi 1/2018)
Valkoisten poikien tusinaretroiluun verrattuna Goin’ Platinum! on autenttisuudessaan ja sävykkyydessään ylivoimainen puheenvuoro. (Pekka Laine, Soundi 2/2018)
Alun perin auton takapenkin intiimissä mukavuudessa laulettu lo-fi-kama on bändille kirkastettuna yhtä hallittua ja välittömyydessään nautittavaa. (Asko Alanen, Soundi 2/2018)
Levyn analogiset old school -soundit ovat raa’inta ja primitiivisintä Mardukia aikoihin, ja sävellykset ovat röyhkeän yksinkertaisia. (Nuutti Heiskala, Soundi 6/2018)
Minkäänlaista uudelleenlämmittelyn tuntua albumista ei löydä, sillä jääräpäisen kamelin tavoin yhtye on vain palannut sille lähteelle, mistä juomalla se löysi psykedeelisimmät trippinsä. (Kimmo K. Koskinen, Soundi 8/2018).
Levy ei sisällä yksittäisiä isoja hittejä mutta se on kokonaisuutena hitti. (Arttu Tolonen, Soundi 10/2018)
Kuten parhailla lauluntekijäduoilla kautta historian, myös Burns & Convertino tarvitsevat toinen toisiaan parhaan lopputuloksen saamiseksi. (Jari Jokirinne, Soundi 11/2017)
Tätä tuplalevyä ei tulla muistamaan huikean yhtenäisestä tarinankaaresta, vaan Dose Your Dreamsin tarkoitus on valloittaa megalomaanisen moniulotteisella materiaalilla. (Eero Kettunen, Soundi 9/2018)
Kotimaisten albumien top 20 -listan löydät täältä.
Kuuntele näytteet vuoden parhailta levyiltä Soundin soittolistalta.