Asan päivää ennen joulua tippuneella ylläriplatalla (joka on muuten miehen 17. soololevy!) mennään aivan metsään ja luonto on muutenkin lähellä. Asamasan luontopolulta löytyy kaikenlaista kulkijaa, kauas jäävät kaupungin jököttävät patsaat, somen selailu ja loputon järkeily.
Ihmisen henkinen kasvu liittyy metsään, josta myös löytyvät kaikki vastaukset. Asan käsittelyssä arkiset asiat saavat diippejä merkityksiä, joita hän sylkee tunnistettavalla tyylillään selvästi artikuloiden. Monitulkintaisista sanoituksistaan tunnetulta artistilta on lisäksi koti hukassa, ja siksi myös juurettomuuden teemat ovat valokeilassa läpi albumin. Erakkorunoilija samastuu outolintuihin sekä -kaloihin ja saa lohtunsa vuorilta, kiviltä ja tähdiltä.
Holzu Holopaisen tuottama levy svengaa ja soundeissa on juuri oikea määrä psykedeliaa. Rapit, trapit ja boombapit on koristeltu kauniisti live-instrumentein sekä sopivalla annoksella Balkan-viboja, joiden pirtaan Asan paasaaminen sopii kuin orava kuusennokkaan.
