CRADLE OF FILTH: Godspeed On The Devil’s Thunder

CRADLE OF FILTH
Godspeed On The Devil’s Thunder
Roadrunner

Cradle Of Filthin viime vuosien levytykset Damnation And A Day (2003), Nymphetamine (2004) ja Thornography (2006) ovat edesauttaneet yhtyeen käyrän laskua levy levyltä, vaikka menestystä on tullut lisää varsinkin Amerikassa. Midian-levyn (2000) jälkeen ei ole tapahtunut mitään erikoista ja tuntuukin, että yhtye olisi jäänyt lähinnä tributoimaan itseään. Godspeed On The Devil’s Thunder on pitkästä aikaa kokonaisuus, jolla bändi kykenee edes jossain määrin antamaan vastinetta omille vanhoille levytyksilleen.

Cradle Of Filth on jäänyt sitkeästi käyttämään ominaispiirteellisiä tehokeinojaan. Jotakin uutta yhtyeen ilmaisu edelleen kaipaisi, mutta tuoreella levyllä sentään sävellykset ja tunnelma saavuttavat odotetut mittakaavat. Kohtalokkaat kosketinmatot saavat seuraa ilkikurisesti kuolemalla leikittelevillä sanoituksilla ja infernaalisilla manauksilla, jotka kuljettavat kuulijan burleskien mielenmaisemien läpi. Cradle Of Filth luo kauhuelokuvamaisia tunnelmia edelleen onnistuneesti.

Ruuti on silti osittain kuivaa. Yhtyeen riffipyräykset ovat omassa käytössä kuluneita, eikä levy kykene missään määrin yllättämään. Vaikka tunnelmapuolella pistetäänkin kaikki pöytään, ei siltikään synny mestariteosta. Josko Cradle Of Filth vihdoin ymmärtäisi, että jotakin uutta on keksittävä.