EAGLES OF DEATH METAL: Death By Sexy

Arvio julkaistu Soundissa 08/2006.
Kirjoittanut: Pekka Laine.
"Terapiabändi"-termin ympärillä on arveluttava käry. Nimikkeellä viitataan yleensä rock-starojen puolivillaisiin sivubisneksiin, jotka ovat tärkeitä artistin mielenterveydelle ja turhia kaikille muille. Eagles Of Death Metal on epäilemättä Josh Hommelle sielunhoitoa ja hauskan pitoa. Queens Of The Stone Age -pomo saa istua rumpupallilla mäiskimässä, kun lapsuuden kaveri Jesse Hughes pervoilee keulahemmona. Kuolonmetallikotkien vouhotus on onneksi myös musiikillisesti kestävällä pohjalla.

Arvio

EAGLES OF DEATH METAL
Death By Sexy
Downtown

”Terapiabändi”-termin ympärillä on arveluttava käry. Nimikkeellä viitataan yleensä rock-starojen puolivillaisiin sivubisneksiin, jotka ovat tärkeitä artistin mielenterveydelle ja turhia kaikille muille.

Eagles Of Death Metal on epäilemättä Josh Hommelle sielunhoitoa ja hauskan pitoa. Queens Of The Stone Age -pomo saa istua rumpupallilla mäiskimässä, kun lapsuuden kaveri Jesse Hughes pervoilee keulahemmona. Kuolonmetallikotkien vouhotus on onneksi myös musiikillisesti kestävällä pohjalla.

Pari vuotta sitten ilmestynyt esikoinen Peace Love Death Metal rokkasi Cramps-roiskeen, bluesin ja punkin käryisesti. Toisella kierroksella on sekaan heitetty aimo tujaus glamin pornahtavuutta ja roskan ilosanomaa. Death By Sexy on edeltäjänsä tavoin räpätty nauhalle ilman turhia kommervenkkeja ja kahden kitaran ja rumpusetin minimirock soi napakasti. Pääpiruna reuhaa riettaan viiksekäs Jesse Hughes, jonka falsettiin helposti eksyvässä laulussa on vetovoimaa.

Jesse Hughes tulkitsee älyvapaata seksiuhoa tihkuvia tekstejä vakaumuksella ja saa puhallettua huolettomiin riffirypistyksiin aitoa hehkua. Oudon hiipparin ja hänen kuuluisan kaverinsa musisoinnissa on alkukankaista iskua.

Lisää luettavaa