ERJA LYYTINEN: The Sky Is Crying

ERJA LYYTINEN
The Sky Is Crying
The Sky Is Crying

On ilmiselvää, että Erja Lyytinen on kova blues-nainen. Tältä levyltä välittyy vahva rakkaus musiikkiin, erityisesti Elmore Jamesin tuotantoon. Muutamaa poikkeusta luukun ottamatta levy sisältää versioita hänen tuotannostaan. Blues raikaa levyllä niin kuin voi. Siinä levyn vahvuus ja heikkous.

Lyytinen on saanut, jos mahdollista, tulkintoihinsa entistä enemmän vakuuttavuutta. Hänelle räätälöity sähköinen resonaattorikitara soi slideputkella maukkaasti läpi levyn.

Huipputaitava bändi soittaa upeasti tyylitajun ja maltin säilyttäen joka tilanteessa. Lievä akateemisuus tosin vaivaa paikoin.

Eihän sille mitään voi, että samalla kaavalla mennään, mikä vähän puuduttaa. Virkistystä tuovat Jamesille omistetut Lyytisen omat Erja’s Contribution To jazz (ei ole onneksi jazzia) ja The King Of The Slide Guitar. Myös Jamesin Sho Nuff poikkeaa mukavasti kaavasta.

Kaikkein loppuun kalutuimpia luita Lyytinen joukkoineen on osannut välttää Dust My Broomia lukuun ottamatta. Sekin on sen verran verevä liveveto, että puoltaa paikkansa levyn päätöksenä.

Ilmeisesti Lyytisen oli pakko tehdä tällainen irtiotto juurijuuribluesin ja vanhan rakkautensa pariin. Parhaimmillaan hän on kuitenkin omissa melodisissa lauluissaan, joissa blues on vain mauste. Seuraavaksi sitten taas sitä, kiitos.