ERJA LYYTINEN: Voracious Love

Arvio julkaistu Soundissa 4/2010.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.

Kuulin Erja Lyytistä Rauma Bluesissa kesällä 2007, eikä ensikosketus innostanut tarkempaan tutustumiseen. Muodollisesti pätevää mutta persoonatonta bluesrockia kuulee ilmankin riittävästi. Toki vertailukohdatkin olivat kovat: tyrmäävä North Mississippi All Stars ja huppelissakin valloittava Irma Thomas.

Arvio

ERJA LYYTINEN
Voracious Love
Ruf

Kuulin Erja Lyytistä Rauma Bluesissa kesällä 2007, eikä ensikosketus innostanut tarkempaan tutustumiseen. Muodollisesti pätevää mutta persoonatonta bluesrockia kuulee ilmankin riittävästi. Toki vertailukohdatkin olivat kovat: tyrmäävä North Mississippi All Stars ja huppelissakin valloittava Irma Thomas.

Raumalla odotin paljon ja jäin nuolemaan näppejäni. Voracious Lovelta en odottanut mitään ja yllätyin myönteisesti. Lyytinen liikkuu lähempänä amerikkalaisen rockin laveaa keskikaistaa kuin bluesin lähteitä, mutta hän tekee sen varsin tuoreesti. Biisit ovat kompakteja, soundit vaihtelevia, soolot napakoita, riffit iskeviä. Lyytisen laulu ei vieläkään tärisytä selkärangan välilevyjä, mutta toimii hyvin kokonaisuuden osana.

Albumi alkaa komeasti nimikappaleen ja Don’t Let A Good Woman Downin energisellä bluesrockilla. Niitä seuraa utuisempi Crowes At Your Door, joka olisi kotonaan vampyyrisarja True Bloodin lopputekstien päällä. Levyn ainut lainapala, Blind Willie Johnsonin Soul Of A Man, aloittaa kolmen lyhykäisen laulun intiimin loppunousun. Väliin mahtuu liuta enemmän tai vähemmän onnistuneita tyylikokeiluja. Jälkimmäisiin kuuluu radiohitiksi tarkoitettu Bed Of Roses, jolla vierailevat laulaja Marco Hietala ja sellisti Paavo Lötjönen.

Lisää luettavaa