LCD SOUNDSYSTEM: LCD Soundsystem

Dj, tässä peilipallossa on jotain vikaa!

Valvomista rakastava ja parranajoa inhoava James Murphy on aivan liian vanha ollakseen oikeasti hip ja cool. Kuitenkin hän on puolet tulikuumasta newyorkilaisesta DFA-tuotantotiimistä ja 2000-luvun parhaan elektronisen rock-raidan tekijä. Kireälle ruuvattu Losing My Edge ilmestyi jo vuonna 2002 ja on kevyesti tämän paketin merkittävin kappale – jotain samaa kuin Kraftwerkin Autobahn, New Orderin Blue Monday ja Daft Punkin Da Funk olivat omille vuosikymmenilleen.

Tämän julkaisun bonuslevy sisältää LCD Soundsystemin kolme varhaista singleä b-puolineen. Losing My Edgen rock-historiaa satirisoiva diskopunk on aivan oma lukunsa, mutta myös kumilenkin lailla rämisevä rockhitti Give It Up sekä nousuhumalassa askeltavan bassoraidan kruunaama Yeah toimivat täysillä. LCD Soundsystemin "varsinainen" debyyttialbumi ei sitä tee.

James Murphyn mieltymyksiä esittelevä yhdeksän biisin pastissiparaati on kiva ja huoleton, mutta täysin merkityksetön levy. Sen kuunneltuaan tietää miehen diggaavan muun muassa Brian Enon, ESG:n, The Fallin ja Suiciden musiikista sekä lehmänkelloista ja 80-luvun rumpusoundeista. Saman olisi voinut lukea lehdestä.