Levyarvio: Radikaaliudestaan huolimatta ymmärrettävää musiikkia – Amon Tobin ei suostu kategorisoitavaksi

Amon Tobin
How Do You Live
Nomark

Yleensä elektronisen musiikin tekijöillä on joku tietty genre tai tyylisuunta pohjanaan, mutta brasilialaisirlantilainen Amon Tobin on alusta saakka pyrkinyt ”jonnekin muualle”. Varmaan tähän on vaikuttanut miehen kosmopoliittisuus: hän on asunut elämänsä aikana Brasilian lisäksi monissa eri kulttuureissa.

Tobin aloitti Cujona 90-luvun puolivälissä, mutta siirtyi pian käyttämään omaa nimeään. Toisaalta viime vuosina hän on taas julkaissut musiikkia eri nimillä: Only Child Tyrantina, Two Fingersinä, Figueroana ja Stone Giantsina. Olennaisessa roolissa on aina sämpläys, usein radikaalisti manipuloituna, aluksi oman levykokoelman ja myöhemmin omien kenttä-äänitysten, nyttemmin myös itse soitettujen instrumentein.

How Do You Live ei suostu minkäänlaiseen konformismiin, vaan tähyilee koko ajan uusiin horisontteihin. Kategorisointi on koko lailla mahdotonta ellei tyydytä ”kokeelliseen” tai ”elektroniseen musiikkiin”. Selkeitä tempoja löytyy kyllä, mutta tanssimusaksi tätä ei silti voi sanoa, kuten ei ambientiksikaan. Loppua kohti aika rankaksi ”rokkaukseksi” äityvä Rise To Ashes yllättää vääntyneellä mutta silti selvällä Beatles-viballaan, eräänlaisena Tomorrow Never Knows -päivityksenä, Sweet Inertia, jossa ”vierailee” Figueroa, sisältää jopa laulua, tietenkin vahvasti marinoituna.

Pelotonta ja oikeasti vapaata, mutta kaikesta radikaaliudestaan huolimatta ei millään muotoa käsittämätöntä musiikkia.