MARIANNE FAITHFULL: Horses And High Heels

Arvio julkaistu Soundissa 2/2011.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Saatuaan ensin opiaatti- ja sitten alkoholiaddiktionsa kuriin, Marianne Faith-full on levyttänyt vanhoilla päivillään ahkerasti, vaikkei loistavana näyttelijänäkin tunnettu laulaja tuottelias lauluntekijä olekaan. Sitä vakuuttavampi hän on tulkitsijana.

Arvio

MARIANNE FAITHFULL
Horses And High Heels
Naïve

Saatuaan ensin opiaatti- ja sitten alkoholiaddiktionsa kuriin, Marianne Faith-full on levyttänyt vanhoilla päivillään ahkerasti, vaikkei loistavana näyttelijänäkin tunnettu laulaja tuottelias lauluntekijä olekaan. Sitä vakuuttavampi hän on tulkitsijana.

Luottotuottajansa Hal Willnerin kanssa Marianne on jälleen löytänyt nipun kaikkea muuta kuin ilmeisiä lauluja 23. albumilleen. Neljällä raidalla hän on osallistunut kirjoittamiseen.

Pahimmillaan aivan pohjalta eletty elämä huokuu Faithfullin matalasta äänestä joka nuotilla. Tästä on kevyt pop kaukana. Vaikka The Gutter Twinsin The Stations avaakin New Orleansissa sikäläisten soittajien kanssa äänitetyn levyn synkissä tunnelmissa eikä seuraava Why Did We Have To Part sekään riemua roisku, pääsääntöisesti tunnelma on hyvin elämänmyönteinen ja erittäin hienolla tavalla lempeä. Meno äityy muutamalla raidalla 1970-luvun Rolling Stonesin countrysoul-tyyliin rokkaavaksi, mikä on verkkaista tempoa suosivalta Mariannelta yllätys.

Kitaraa käyvät rimpauttamassa Lou Reed, Wayne Kramer ja John Porter. Dr. John vierailee koskettimissa. Slide, steel-kitara ja urut soivat paikoin säväyttävästi, mutta New Orleans kuuluu selvästi vain rennosti keinuvalla Gee Babylla. Past, Present & Future puhuu perimmäisistä kysymyksistä lähes klassisesti jousien hienostuneella tuella.

Lisää luettavaa