Miltä kuulostaa uskonnollisen herätyksen saanut Bob Dylan? – Massiivisen kokoelmasarjan uusin osa keskittyy kiintoisaan aikakauteen

Arvio julkaistu Soundissa 11/2017.
Kirjoittanut: Timo Kanerva.

Arvio

Bob Dylan
Trouble No More – The Bootleg Series Vol. 13/1979-1981
Columbia

Kun Bob Dylan kääntyi kristinuskoon, kulki Leonard Cohen hämmentyneenä ympäri taloaan ja toisteli puolisolleen: ”Mitä ihmettä tämä on? Mitä Dylan löytää Jeesuksesta?”

Samaa ihmettelivät Dylan-fanit kaikkialla. Muutos tapahtui nopeasti. Ensin Dylan meni evankeliselle intensiivikurssille, ja sitten hän alkoi tehdä ja esittää yksinomaan uskonnollisia lauluja. Yhtäkkiä sukupolvensa syvällisimpiä rocktekstejä kirjoittanut taiteilija julisti, että ihminen palvelee joko Jumalaa tai Saatanaa. Konserteissa heiluteltiin pian julisteita, joissa luki: ”Jeesus rakasti vanhoja laulujasi!”

Albumit toimivat yllättävän hienosti. Bob saa bändeineen yksioikoiset gospel-biisit svengaamaan.

Bob Dylan teki vuosina 1979–1981 kolme uskonnollista albumia (Slow Train Coming, Saved ja Shot Of Love) ja sen ajan musiikilliseen antiin uppoutuu Bootleg Seriesin 13. boksi. Se tarjoaa kahdeksan cd:tä, yhden dvd:n ja kaksi kirjaa.

Ne kirjat pitävät sisällään valtavan kuva-aineiston ja jonkin verran tekstiä. Dvd on puolestaan melkein katselukelvoton, kun jok’ikisen biisin jälkeen näyttelijä Michael Shannon saarnaa tulta ja tulikiveä syntisäkkien niskaan.

Albumit toimivat yllättävän hienosti. Bob saa bändeineen yksioikoiset gospel-biisit svengaamaan. Yhtä aikaa tiiviisti ja rennon iisisti soittavat kautta linjan rumpali Jim Keltner, basisti Tim Drummond, kosketinsoittaja Spooner Oldham sekä kitaristit Fred Tackett ja Mark Knopfler. Kysymys ei ole jumalaisesta johdatuksesta vaan ammattitaidosta. Kun Dylan yritti käännyttää studiossa Jerry Wexleriä, Slow Train Comingin maineikasta tuottajaa, totesi tämä lakonisesti: ”Bob, puhut vannoutuneelle ateistille. Tehdään nyt vain mahdollisimman hyvä levy!”

Kysymys ei ole jumalaisesta johdatuksesta vaan ammattitaidosta.

Bob Dylan oli kokenut uskonnollisen herätyksen, ja vastaheränneeltä hän näillä livetallenteilla kuulostaakin. Harvoin Dylan on keikoillaan näin valpas, keskittynyt ja ilmaisussaan tarkka. Hänethän tunnetaan oikukkaana esiintyjänä, jonka hyvän ja huonon päivän ero on huikea.

Dylanin kristillinen kausi ei kauan kestänyt. Seuraavaksi hän löysi kabbalan, ja nyt voikin todeta, että Dylan on levyttänyt useampia levyjä Frank Sinatran kuin Jeesuksen kunniaksi.

Lisää luettavaa