BOB DYLAN: Shadows In The Night

Arvio julkaistu Soundissa 2/2015.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Arvio

BOB DYLAN
Shadows In The Night
Columbia

Woody Guthrien asema Bob Dylanin ikiaikaisena idolina on ollut tiedossa uransa alusta lähtien. Nuoren Zimmermanin mieltymys Frank Sinatran ääneen ja lauluihin pysyi sen sijaan salaisuutena likimain viime kevääseen saakka, jolloin nettiin ilmaantui varttuneen Dylanin tulkinta Sinatran 70 vuoden takaisesta hitistä Full Moon And Empty Arms. Nyt nautittavana on täysi albumillinen Frank Sinatran 40-luvulla tunnetuksi tekemiä kappaleita, jotka Dylan riisuu vakituisen kvintettinsä soitettaviksi. Laulusuorituksissa Dylan ei aivan pärjää Frank Sinatran samettisuudelle, mutta sydäntään lähellä olevat sävelmät tulevat silti esitetyiksi täydellä tunteella ja taitojen äärirajoilla − aina pakahduttavaa Autumn Leavesiä myöten.

Avausraidasta I’m A Fool To Want You lähtien Shadows In The Nightia kuuntelee hengitystään pidätellen.

Kaikki laulut soivat hiljaisina ja harmonisen niukkoina Dylanin yhtyeen soittaessa höyhenenkevyellä kosketuksella kauttaaltaan mestarillisesti. Donny Herronin pedal steel ja Tony Garnierin akustinen ja usein jousella soitettu basso ovat keskeisissä rooleissa, tyylitellen äärihitaat sovitukset jonnekin kantrin ja vanhakantaisen jazzballadismin välimaastoon. Kolmella kappaleella kuultavat puhallintriot pitävät nekin osuutensa pehmeinä ja pidättyvinä kuin Dylan ja bändinsä läpi levyn.

Lisää luettavaa