MOBY: Wait For Me

MOBY
Wait For Me
Little Idiot

Moby on kuin saippuaooppera. Seuraamisen voi lopettaa vuosikausiksi, mutta kun asian äärelle palaa, mikään ei ole muuttunut. Brooke ja Ridge setvivät vielä suhdettaan ja kohtaukset päättyvät lähäreihin, joissa kasvon jokainen lihas nyrjähtää näyttelemisen sietämättömästä raskaudesta.

Wait For Me on hiukan raivostuttava levy. Se on muodollisesti pätevä, mutta sitä ei voi kuunnella herpaantumatta. Ja kun niin tapahtuu, mielen täyttävät muut asiat ja musiikki jää tekemisen taustalle. Välillä huomio palaa siihen, kun ääreiskuulossa vilahtaa jokin mielenkiintoinen ääni. Lähemmällä kuuntelulla mikään ei kuitenkaan kanna kauhean pitkälle ja liha on heikko. Likaisten astioiden ja Fairyn kutsu torppaa Mobyn.

Levyllä on kuitenkin hetkensä. Ghost Return on ihan hauskaa ja harmitonta maalailua, kuin kaloriton Talk Talk.

A Seated Night tuo mieleen omat neliraitatuotannot, joten paatuneena narsistina aion rakastaa tätä kappaletta. Tai ainakin yrittää. Jokin osa minua saattaa nyrjähtää.