Arvio: Mara Ballsin musiikki välittää taidokkaasti yhtä lailla rakkautta, seksiä, ahdistusta kuin melankoliaa

Levyarvio: Anette Olzonin ääni on terässä, mutta aviomiehen osuudet aiheuttavat hämmennyksen hetkiä

Arvio: Marty Friedman on loistava kitaristi, mutta tuore soololevy on latteaa kuultavaa

Arvio: Pariisin Kevään kappaleet toisensa perään liikuttavat niin paljon, että niihin meinaa pakahtua

Arvio: Billie Eilishin uutuus sisältää yhtä eroottista diskopastissia lukuun ottamatta hiljaisia poptutkielmia vailla hittipotentiaalia

Arvio: Knucklebone Oscar elvyttää bluesia ja soulia tällä kertaa välttävin tuloksin

Arvio: Light Verse on haikeudestaan huolimatta elämäniloisin Iron & Wine -levy – ja yksi artistin parhaista

Arvio: Sinkanen funkin hienotkin hetket latistuvat yhdentekeviksi poprock-rallatuksiksi

Arvio: Amuri kumartaa yhä 70-lukulaisen poplaulun ja Kasevan suuntaan – nostalgista uutuuslevyä värittävät haikeus ja alakuloisuus

Arvio: Can We Please Have Fun, pyytää Kings of Leon, mutta tästä levystä on hauskanpito kaukana

Arvio: Jos videopelimäiset synthwave-sävelet ovat mieleesi, helsinkiläinen Sekret Teknik on vahvasti tutustumisen arvoinen tapaus

Arvio: Aviciin ja Nickelbackin soundeja hyödyntävä Smash Into Pieces on ärsyttävän hyvä bändi